Abstract in Finnish
Tutkimustavoite on analysoida liiketoimintaosaamisen luonnetta ja vaikutusta yrityksen arvoon kansainvälisesti. Viime vuosina tarve saada tarkempaa tietoa yrityksen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta on lisääntynyt. Perinteisesti yrityksen arvo on perustunut pitkälti siihen oletukseen, että vakaa historiallinen suoriutuminen toteutuu myös tulevaisuudessa. Nykyään yritysten arvoon vaikuttavaa aiempaa enemmän muuttuvat tulevaisuuden odotukset. Telekommunikaatio, bioteknologia, ja ohjelmistotuotanto ovat esimerkkejä kasvualoista, joissa investoidaan voimakkaasti aineettomaan omaisuuteen, kuten tuotekehitykseen, asiakassuhteisiin, edustussopimuksiin, ja tuotemerkkeihin. Näillä aloilla on suuri merkitys myös Suomen talouden elinvoimaisuudelle. Kun tällaiset yritykset raportoivat toiminnastaan, tiedon monimutkaisuus vaikeuttaa ymmärtämistä ja johtopäätösten tekoa. Myös viimeaikainen globalisaatiokehitys on korostanut yritysten tarvetta toimia yhteiskuntavastuullisesti ja raportoida avoimesti toimintansa yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta. Edellä esitetyt tekijät ovat merkittävä haaste myös yrityksen arvonmäärittämiselle: kvantitatiivisen talousinformaation lisäksi tarvitaan myös kvalitatiivista informaatiota. Myös yrityksen sidosryhmät ja heidän tietotarpeensa ovat nykyään hyvin erilaisia ja eriytyneitä. Viimeaikaiset tutkimukset ja selvitykset ovatkin osoittaneet, että yrityksen etutahot eivät saa kaikkea tarvitsemaansa tietoa pelkästään tilinpäätöksistä.
Yrityksen ja yhteiskunnan välisten suhteiden kaikkinainen hallinta voidaan ymmärtää osaksi yrityksen liiketoimintaosaamista. Tällöin se koostuu keskeisiltä osiltaan yrityksen taloudellisesta, yhteiskunnallisesta, ja ekologisesta osaamisesta ja niihin liittyvästä tarkoituksenmukaisesta raportoinnista. Käsillä oleva tutkimus pyrkii tuottamaan tietoa liiketoimintaosaamisen luonteesta ja vaikutuksista yrityksen arvonmuodostukseen. Tutkimus koostuu seitsemästä osatutkimuksesta: 1) tekijät, jotka selittävät kvalitatiivisen talousinformaation raportointia, 2) kvalitatiivisen talousinformaation kansainvälinen vertailu ja raportointierojen syyt, 3) yhteiskunnallisen ja ekologisen suoriutumisen yhteys yrityksen arvoon kansainvälisessä kontekstissa, 4) omistusrakenteen ja omistuksen pysyvyyden yhteys yritysjohdon tavoitehorisonttiin, 5) kvalitatiiviseen talousinformaatioon perustuvien kaupankäyntistrategioiden kannattavuus, 6) kvalitatiivisen tiedon käyttö sijoitusanalyyseissä, ja 7) kvalitatiivisen tiedon käyttö lainapäätösten yhteydessä. Kaksi ensimmäistä osatutkimusta tarkastelevat kvalitatiivisen talousinformaation tiedottamista. Osatutkimukset kolmesta seitsemään tarkastelevat puolestaan kvalitatiivisen talousinformaation käyttöä.
Avainsanat: arvonmääritys, ei-rahamääräiset mittarit, liiketoimintaviestintä, yhteiskunnallinen vastuu, yhteiskunnallinen raportointi, ympäristöraportointi, hallinnointikäytäntö