Maailmanpankin ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tuottama Logistics Performance Index 2012 on julkaistu. LPI-indeksissä mitataan ja vertaillaan eri valtioiden ulkomaankaupan logistista suoriutumista monipuolisella mittaristolla.

Indeksi on koostettu yli 5 000 yksittäisen maa-arvion perusteella. Tarkastelussa ovat olleen muun muassa tulli- ja muut rajamuodollisuudet, liikenteen ja informaatioteknologian infrastruktuuri, toimitusten jäljitettävyys sekä aikataulujen pitävyys.

- LPI mittaa, kuinka helppo tai vaikea maan logistinen toimintaympäristö on erityisesti ulkomaankaupan kannalta, kertoo indeksin kehittänyt Lauri Ojala.

Erot kärkimaiden välillä pienet

Suomi sijoittui nyt 155 maan joukossa kolmanneksi. Edellisessä raportissa vuodelta 2010 Suomen sijoitus oli 12. Vuonna 2007 mukana oli 150 maata, joista Suomi oli sijalla 15. Lauri Ojala korostaa sijoituksen olleen joka kerralla erinomainen, sillä mitattavissa olevat erot kärkimaiden välillä ovat pienet. 

- Tuloksia tulisikin tarkastella yksittäistä sijoitusta laajemmin ja muistaa, että kyselyaineistoon perustuva sijoitus on tilastollisesti enemmänkin vaihteluväli kuin tarkka sijaluku.

Suomen edelle sijoittuivat Singapore sekä Saksa, jossa ulkomaankaupan logistiikka toimii indeksin mukaan parhaiten maailman maista. Professori Ojalan mukaan tulokset vahvistavat kuvaa, joka on muodostunut jo LPI 2007- ja LPI 2010 -raporteissa.

- Parhaiten menestyneissä maissa kaikki yllä mainitut osa-alueet toimivat hyvin.

Indeksi avuksi laaja-alaisessa kehitystyössä

Maailmanpankin lisäksi kaikki keskeiset kehityspankit sekä monenkeskiset järjestöt (esim. YK) käyttävät tuloksia erityisesti kehittyvien maiden kanssa toimiessaan.

- LPI-indeksin tärkein vaikutus on ollut se, että ulkomaankaupan toimivuutta on näissä maissa havahduttu parantamaan laaja-alaisesti yksittäisten toimien sijaan. Useat alhaisen ja keskitulotason maat ovatkin ottaneet LPI-indeksin yhdeksi maansa kehittymistä kuvaavista pääindikaattoreista. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa Indonesia, Thaimaa ja Malesia sekä useat Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat.

Maailmanpankin julkaisema LPI on kehitetty Turun kauppakorkeakoulussa vuosina 2000 - 2007. Ensimmäisen indeksin tiedonkeruun tekivät Turussa professori Lauri Ojala ja tuolloin jatko-opintoja aloitellut Tapio Naula.

Logistics Performance Index 2012:n tulokset ja raportti ovat ladattavissa osoitteesta www.worldbank.org/lpi.

Lisätietoja:
Lauri Ojala
050 502 7031
lauri.ojala@utu.fi

Logistiikkaosaaminen ja toimintaympäristön vakaus houkuttavat yrityksiä toimimaan Suomessa.

Tutkimuksesta selviää, että suomalaisyritysten logistiikkakustannukset eivät ole juuri muuttuneet vuodesta 2009, jolloin aineistoa kerättiin edellisen kerran. Vuonna 2011 kustannukset olivat keskimäärin 12,1 prosenttia yritysten liikevaihdosta, kun ne vuonna 2009 olivat 11,9 prosenttia.

Kuljetuskustannukset muodostavat edelleen suurimman yksittäisen kustannuserän. Ne ovat keskimäärin 4,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta (4,4 prosenttia vuonna 2009). Yli puolet kuljetusalan yrityksistä arvioi kuljetuskustannustensa nousevan seuraavan kolmen vuoden aikana.

Tutkimusta koordinoineen erikoistutkija Tomi Solakiven arvion mukaan yritykset ennakoivat kustannusten kasvavan sekä kotimaisen että EU-tason sääntelyn tulevien muutosten myötä.

‒ Merenkulun niin sanotun rikkidirektiivin arvioidaan nostavan merikuljetusten kustannustasoa. Kotimaisessa keskustelussa muun muassa dieselveron muutoksen vaikutukset mietityttävät. Lisäksi talouskriisi vaikuttaa tämänhetkiseen kustannustasoon ‒ kun kysyntä maailmalla piristyy, alkavat myös rahtihinnat kohota.

Varastointikustannukset ovat nousseet 0,5 prosenttiyksikköä. Muutos selittyy varastotilojen käyttöasteen ja samalla myös hintatason uudella nousulla vuoden 2009 laskun jälkeen.

Suomi maailman kärkimaita logistiikan toimivuudessa

Selvityksen mukaan Suomen logistinen toimivuus ja osaaminen ovat kansainvälisessä vertailussa hyvällä tolalla. Logistiikan merkitys yrityksen kilpailukyvylle korostuukin erityisesti suurten yritysten kohdalla. Suurilla kaupan alan yrityksillä keskimäärin 43 prosenttia ja teollisuusyrityksillä 35 prosenttia kilpailukyvystä tulee logistiikasta.

Matalan kustannustason maat houkuttelevat erityisesti hankintaa ja tuotantoa, mutta selvityksen mukaan yritykset näkevät kasvupotentiaalia myös kotimaassa. 

‒ Logistiikan näkökulmasta Suomessa yrityksiä houkuttavat ennen kaikkea toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus. Selvityksessä on kartoitettu myös logistiikkaan liittyvien haittatekijöiden vaikutuksia yritysten toiminnalle, ja ne näyttävät olevan johdonmukaisesti melko alhaisella tasolla.

Myös Maailmanpankin logistiikan toimivuutta mittaavassa LPI-indeksissä Suomi on sijoittunut kärkimaiden joukkoon, mikä kertoo logistiikan toimivan Suomessa.

Kyselytutkimukseen on vastannut 2 732 suomalaisyritystä. Vuosien 2006, 2009 ja 2010 kyselyaineistojen kanssa Logistiikkaselvitys 2012 muodostaa aihepiirin kattavimman tietokannan maailmassa. Sen tulokset tarjoavat viranomaistahoille, elinkeinoelämälle ja edunvalvontajärjestöille tietoa toiminnan suunnitteluun ja tulevien päätösten valmisteluun.

Selvityksen laatineeseen logistiikan tutkijaryhmään kuuluvat Tomi Solakivi, Lauri Ojala, Harri Lorentz, Sini Laari ja Juuso Töyli.

Logistiikkaselvitys 2012 löytyy liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.lvm.fi/uusimmat_julkaisut.

TS

kuvat: hollaBackpackers, pajp

Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan korkean teknologian aloilla toimivia spin-off -yrityksiä. Spin-off -yritykset ovat uusia yrityksiä, joiden liiketoiminnan taustalla on toisessa, ns. emoyrityksessä kehitetty vielä käyttämätön teknologia tai liikeidea. Emoyrityksessä aikaisemmin työskennelleet työntekijät ovat perustaneet uuden yrityksen hyödyntääkseen tätä käyttämätöntä mahdollisuutta.

Väitöksessä tutkittiin kuinka spin-off -yritysten perustajat voivat yrittäjinä toimiessaan hyödyntää tälle yritystyypille erityistä sosiaalisen pääoman muotoa, nimittäin aikaisemmassa työssään luomiaan epävirallisia verkostoja ja emoyrityksen mainepääomaa. Chantrain tutkimuksessa selvisi, että yrityksen perustamisvaiheen aikana tämä sosiaalisen pääoman muoto auttaa yrityksiä saamaan käyttöönsä helpommin ja alhaisemmilla kustannuksilla liiketoiminnan kannalta tärkeitä taloudellisia ja fyysisiä resursseja. Väitöskirjan aineisto sisältää tietoja 156 sveitsiläisestä korkean teknologian aloilla toimivasta spin-off yrityksestä.

Tutkimuksessa havaittiin että sellaiset korkean teknologian spin-off -yritykset, joilla on läheinen suhde emoyritykseensä, pystyvät menestyksellisimmin varmistamaan yrityksen kehityksen kannalta merkittävien resurssien saatavuuden ja vastaamaan aikaisen kasvuvaiheen haasteisiin. Spin-off yritykset, jotka toimivat emoyrityksensä kanssa samalla toimialalla tai samantyyppisellä teknologia-alalla, saavat myös emoyrityksiltään todennäköisimmin tukea ja kannustusta toiminnalleen. Tämä auttaa yrityksiä näyttäytymään sijoittajien, työtekijäkandidaattien ja yrityskumppanien näkökulmasta luotettavimmilta.

Yritykset kohtaavat usein perustamisvaiheessa suuria vaikeuksia resurssien riittävyyden ja saatavuuden suhteen. Tarkastelemalla miten uudet spin-off -yritykset luovat ja käyttävät sosiaalista pääomaansa, tutkimus on lisännyt ymmärrystä siitä mitkä ovat menestyksellisiä toimintatapoja yrityksen perustamisvaiheessa.

--
Perjantaina 18. toukokuuta 2012 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Turun kauppakorkeakoulu, luentosali 7, Rehtorinpellonkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi Management Engineer Diego Chantrainin väitöskirja Social capital inheritance and resource co-optation in corporate spin-off firms. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Bart Clarysse (Imperial College London) ja kustoksena professori Pia Arenius.

Diego Chantrain on syntynyt 1979 São Paulossa Brasiliassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1997 Belgiassa. Hän on suorittanut Bachelor in Management Engineering -tutkinnon vuonna 2000 ja Management Engineer -tutkinnon 2002 Liègen yliopistossa Belgiassa. Hän työskentelee johdon konsulttina Sveitsissä. Väitös kuuluu liiketaloustieteen/yrittäjyyden alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:
matkapuhelin +41789280654, s-posti diego.chantrain(a)gmail.com

Väittelijän kuva: http://www.utu.fi/vaittelijat/chantrain_diego.jpg

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: http://info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae4_2012.pdf

Lehdistökappaleiden tiedustelut sähköpostitse: tseviestinta(a)utu.fi
Väitöskirjan myynti: KY-Dealing Oy, puh. (02) 333 9422, s-posti: info@ky-dealing.fi

Hans Langh, Heidi Hautala ja Matti J. Sillanpää sidosryhmäseminaarissa perjantaina 27.4. 

Turun kauppakorkeakoulun ja Turun kauppakamarin sidosryhmilleen järjestämässä kutsuseminaarissa pureuduttiin 27.4. yritysten yhteiskuntavastuuseen sekä valtion omistajaohjaukseen.

Johtaja Anne Brunila (yhteiskuntasuhteet ja strategia, Fortum Oyj) kertoi puheenvuorossaan yhteiskuntavastuusta valtioenemmistöisessä pörssiyhtiössä.

Brunilan mukaan Fortumissa vastuun käsitteet konkretisoituvat kestävässä kehityksessä, joka on todennettavissa erilaisilla kansainvälisillä standardeilla ja kriteeristöillä.

‒ On paljon vaatimuksia, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimukset. Esimerkiksi toimitusketjujen hallinnassa huolehdimme siitä, että kumppanit ja alihankkijat toimivat yhtä vastuullisesti kuin Fortum. Meille on strateginen etu, että asiat toimivat.

Anne Brunila korosti avoimen ja läpinäkyvän raportoinnin merkitystä. Ulkopuolisen auditoinnin hän muistutti poissulkevan pelkän viherpesun.

‒ Maine ja vastuullisuus eivät kulje käsi kädessä, hän huomautti.

Omistajaohjauksessa selkeä työnjako

Kehitysministeri Heidi Hautala puhui seminaarissa yritysvastuusta valtion omistajapoliittisessa päätöksenteossa. Hautala nosti esille odotukset, joita kansalaiset kohdistavat valtion omistajaohjaukseen. Hän huomautti, että valtioenemmistöisten yhtiöiden taloudellinen ohjaaminen ja omistajaohjauksen säätelypuoli on erotettu toisistaan.

‒ Operatiivinen johto on tärkeää pitää erillään omistajaohjauksesta.

Hautalan mukaan valtion omistajaohjaus pystyy parhaiten vaikuttamaan yrityksiin toimimalla esimerkkinä valtionyhtiöiden kautta. Hän muistutti, että valtio voi päättää vain täysin omistamissaan yhtiöissä.

‒ Emme voi samalla tavalla vaikuttaa pörssiyhtiöissä. Toivon, että pystymme valtioenemmistöisten yhtiöiden kautta tuomaan tiettyjä aloitteita yhteiskuntaan.

Hautala huomautti myös, että mikäli valtio haluaa edistää kaikkien yhtiöiden yhteiskuntavastuuta, pitää lainsäädännön olla valmis tekemään uudistuksia, jotka esimerkiksi tarjoavat kilpailuetua yhteiskuntavastuun edelläkävijöille.

‒ Tai sitten pitää olla valmis edistämään globaaleja säädöksiä, jotka varmistavat sen, että vastuullisesti toimiva yritys ei ole heikommassa kilpailuasemassa kuin yritys, joka laistaa vastuunsa.

Keskustelusta apua ennakointiin

Myös Hautala korosti avoimuuden ja raportoinnin merkitystä ja muistutti kuuntelemisen tarpeellisuudesta kun ennakoidaan, mikä kansalaisia kiinnostaa. Hän muistutti nykyisessä ilmapiirissä elävästä avoimuuden vaatimuksesta ja totesi, että asiat, joista yritys ei ole itse viitsinyt kertoa, tuodaan valppaasti esille.

Hän painotti sidosryhmädialogin merkitystä työkaluna, kun yritys haluaa ennakoida, mihin kansalaisten huomio kiinnittyy.

Kauppakorkeakoululla perjantaina 27.4. järjestetyn Yrityksen kilpailukyky, sosiaalinen vastuu ja omistajaohjaus -seminaarin avasi kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki. Paneelikeskusteluun pääpuhujien lisäksi osallistuivat merenkulkuneuvos Hans Langh, professori Matti J. Sillanpää  ja yliopisto-opettaja Salla Laasonen.  Seminaarissa puhetta johti Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki.

TS

Kustannustalo Emerald jakaa vuosittain tunnustusta aikakausjulkaisujensa laadukkaimmille artikkeleille Awards for Excellence -arvioinnissaan. Social Responsibility Journal -lehdessä julkaistu Lähteenmäen ja Laihon artikkeli sai tunnustusta lehden vuoden 2011 parhaana.

Palkittu artikkeli "Global HRM and the dilemma of competing stakeholder interests" käsittelee toisistaan erillisten, mutta keskenään risteävien HRM-diskurssien synnyttämiä virheellisiä mielikuvia yrityksen aikomuksista, lupauksista sekä niiden pitämisestä tai pettämisestä tilanteessa, jossa yritys siirtää tuotantoa maasta toiseen. Tutkimuksessa muun muassa verrattiin yritysten julkisesta viestinnästä, vastuullisuusraporteista ja vuosikertomustiedoista nousevien lupausten ja käytännön tekojen vastaavuutta. Case-yrityksinä toimivat Nokia ja Stora-Enso.

Vuoden parhaimpien artikkelien valinnan tekee Emerald Literati Network -raati kustantamon toimituskuntien ehdotuksesta. Englantilainen Emerald lukeutuu tärkeimpiin johtamisen ja liiketaloustieteen alalla toimiviin tieteellisiin kustantajiin.

Emerald avaa palkitun artikkelin kaikkien saataville lähitulevaisuudessa.

Väitöstutkimus kuuluu liiketaloustiede, yrittäjyyden alaan.

Vastaväittäjänä toimii professori Bart Clarysse (Imperial College London, Business School) ja kustoksena ma. professori Pia Arenius.

Seminar on Entrepreneurship, Employability and Mobility for Students & SMEs
on 23rd May 2012

Date: 23rd May 2012 at 4:00-6:30 pm
Venue: Turku School of Economics, Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku, lecture room LS07
Registration: by 21st May at http://www.webropolsurveys.com/S/6E693C05382C0A0E.par

Planning to start a business?
Interested in networking?
Expanding your current business abroad?

You are welcome to the FREE networking and launch event of the Learning Materials that are based on real experiences of transnational entrepreneurs.

The materials will help you

• to develop as an entrepreneur
• to enter overseas markets
• to learn about entrepreneurship.

You will be able to try out the learning materials and share your experiences through simultaneous, real time online sessions with our partners in Manchester (UK), Lodz (Poland) and Thessaloniki (Greece).


The workshop is related to ELIE project (www.elie-project.eu)

Coffee and refreshments will be served. Seminar languages are English and Finnish.

You are warmly welcome!


Additional information:

Elisa Akola
Turku School of Economics
University of Turku
elisa.akola(a)utu.fi
02-333 9517

Satu Aaltonen
Turku School of Economics
University of Turku
satu.aaltonen(a)utu.fi
02-333 9512

Turun kauppakorkeakoulu järjestää juhlallisen maisteripromootion 24.–26.5.2012.

Turun kauppakorkeakoulun maisterisormus ja diploma luovutettiin ensimmäisen kerran akateemisen arvon merkkeinä 11 kauppatieteiden kandidaatille juhlallisessa maisteripromootiossa 1960. Nyt järjestettävä maisteripromootio on korkeakoulun 60-vuotisen historian kolmas.

Juhlallisuudet alkavat torstaina 24.5.2012 harjoituksilla ja lehvänsitojaisilla. Perjantaina pidetään Turun konserttitalolla promootioakti, jonka jälkeen siirrytään akateemisena kulkueena Turun tuomiokirkkoon jumalanpalvelukseen. Päivän kruunaa juhlaillallinen promootiotanssiaisineen. Juhlallisuudet päättyvät lauantaina silliaamiaiseen.

>> Lisätietoa promootiosta päivitetään maisteripromootion verkkosivulle sekä tapahtuman facebook-sivulle (kirjautumislinkki).

>> Promootiotoimikunnan tavoitat sähköpostiosoitteista kati.halminen(a)tse.fi tai birgit.haanmaki(a)tse.fi.

Väitöstutkimus kuuluu laskentatoimen ja rahoituksen alaan. Vastaväittäjänä toimii professori Marko Järvenpää (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) ja kustoksena professori Hannu Schadéwitz.

Lisätietoa:
harri.lorentz(a)utu.fi, 050 502 7087