Tuoreen tutkimuksen mukaan maaseudun kasvuyrityksiä yhdistää kyky tarttua mahdollisuuksiin nopeasti ja aktiivisesti toimimalla.
Vasta julkaistu "Vastavirtaan kulkijat": Tutkimus maaseudun kasvuyrityksistä -raportti kertoo, että maaseudun kasvuyrityksissä tehdään valintoja, joissa ei mennä toimialan mukana vaan haastetaan tietoisesti vallitsevia käsityksiä.
– Esimerkiksi maatiloilla tuotantosuunta valitaan vastoin alan yleistä trendiä tai leipomossa keskitytään perinteisten ruislimppujen tekemiseen, vaikka ruispalat ovat myyntitilastojen kärjessä. Työvoimapulaa ei voivotella vaan palkataan ulkomaalaista työvoimaa eri puolilta maailmaa, tutkimuksen laatineen TSE Entre -tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Ulla Hytti kertoo.
Kasvumahdollisuuksia maaseudun yrityksille luovat muun muassa muutokset kulutustottumuksissa tai asiakasyritysten toimintatavoissa.
– Kasvaneet yritykset eivät ole jähmettyneet yhteen tuotantosuuntaan tai toimintamalliin, vaan toimintaa on uudistettu toisinaan radikaalistikin, sanoo projektitutkija Elisa Akola.
Maaseutuyritysten kasvu näkyväksi
Tutkimuksesta selviää, että kasvu ei ole maaseudun yrityksille strateginen tavoite tai itseisarvo. Esimerkiksi maatilojen kohdalla kasvu on välttämättömyys kannattavuuden saavuttamiseksi. Vastavirtaan kulkijoita löytyy kuitenkin myös maatilayrittäjistä.
– He suhtautuvat maatalouteen liiketoimintana, jossa päätöksiä ei tehdä perinteiden perusteella, Hytti sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa maaseudun kasvuyrityksistä, niiden kasvuprosesseista ja niihin liittyvistä haasteista.
– Kasvuyrittäjyyttä ei ole yleensä liitetty maaseutuyrittäjyyteen. Kotimaisia rooli- ja toimintamalleja maaseutuyritysten kasvuun ei juuri ole olemassa, ja malleja haetaankin ulkomailta. Keskustelua maaseudun kasvuyrityksistä on syytä jatkaa ja tehdä niitä näkyväksi eri tavoin, tutkijat sanovat.
"Vastavirtaan kulkijat": Tutkimus maaseudun kasvuyrityksistä -tutkimusraportti on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun TSE Entre -yksikön julkaisusarjassa tutkimusraportteja A2/2011.
TS
kuva: tuija