Pan-Eurooppa Instituutti järjesti 23.‒24.9. koulutustilaisuuden Venäjän Tatarstanin tasavallasta saapuneelle delegaatiolle.
Aluehallinnon varaministereistä ja osastopäälliköistä koostunut ryhmä tutustui perjantaina tulevaisuuden tutkimuksen trendeihin Turun kauppakorkeakoulussa.
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen esitteli delegaatiolle, mitä tulevaisuuden tutkimuksella tarkoitetaan.
‒ Tulevaisuuden tutkimuksen tavoitteena ei ole ennustaa, vaan ennakoida vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja niiden todennäköisyyttä, hän muistutti.
Delegaatio oli kiinnostunut, miksi tulevaisuuden tutkimus on Turun yliopistossa järjestäytynyt kaupallisen alan tutkimuksen yhteyteen.
‒ Tutkimusaloja on monia ja henkilökuntamme koostuu monista eri alojen asiantuntijoista, Kaskinen kiteytti.
Johtaja korosti, että tulevaisuuden tutkimus ei ole sama asia kuin ennakointi, jota esimerkiksi eri yritykset hyödyntävät strategioissaan.
‒ Ennakointi on tulevaisuuden tutkimuksen soveltamista käytäntöön, hän tiivisti.
Kaskisen mukaan elämisen järjestämisen monimutkaistuminen, globaalin maailman kompleksisuus ja nopea muutos aiheuttavat pyrkimystä hallittavuuteen, johon tulevaisuuden tutkimus yrittää osaltaan vastata.
Tulevaisuusprosessi koostuu Kaskisen mukaan nykytilasta, johon aletaan muodostaa skenaarioita. Niiden pohjalta hahmottuu visio, toivottava tavoite, jonka perusteella ryhdytään luomaan toimenpidepolkua.
‒ Tämä on tyypillinen strategiaprosessi, Kaskinen sanoi.
Tärkeää on johtajan mukaan intuitiivinen tieto, jota synnytetään ilman faktoja. Metodologisesti voidaan puhua myös mustista joutsenista.
‒ 1700-luvulla elettiin käsityksessä, että kaikki joutsenet ovat valkoisia. Sitten James Cook kävi Australiassa ja murensi vallitsevan käsityksen joutsenista, hän havainnollisti.
Kaskisen mukaan strategiaprosessia tarvitaan muun muassa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin sekä ammattirakenteen ja koulutustarpeiden arviointiin.
Infrastruktuurin suunnitteluun, rahoitukseen ja kehittämiseen koulutusta hakemaan tullut delegaatio sai kuulla myös ennakoinnin tarpeellisuudesta alueellisella tasolla.
‒ Näin päästään pohtimaan esimerkiksi alueellista kaavoitusta, Kaskinen sanoi.
Ideoita infrastruktuuriin
Tatarstanin tasavallan korkein johto kiertää säännöllisesti koulutustilaisuuksissa, joiden rahoituksesta presidentin kanslia vastaa.
Suomen-vierailun taustalla oli tasavallan koulutusohjelman järjestäjän yhteydenotto Moskovan Bauman-instituuttiin, josta löytyi kontakteja Turun yliopistoon. Ohjelman tavoitteena oli tutustua suomalaiseen infrastruktuuriin.
ICT-ministeriön varaministeri Dinar Nasyrovin mukaan Tatarstan on yksi Venäjän nopeimmin kasvavista alueista.
‒ Olemme kiinnostuneita, miten saisimme sovellettua tulevaisuuden tutkimuksen teorioita käytäntöön hallinnon prosesseissa, Nasyrov totesi.
Suomen ja Tatarstanin välillä ei varaministerin mukaan ole suuria eroja infrastruktuurin järjestämisessä. Nasyrov toteaa, että esimerkiksi teknologiat ovat samantyyppisiä.
‒ Suurin ero on se, että Suomessa teiden kunnostamiseen suunnattu rahoitus on merkittävästi suurempi kuin Tatarstanissa, Nasyrov pohti.
Teksti: Laura Myllymäki / Turun yliopiston viestintä