Nykyisten päästökiintiöiden oikeudenmukaisuus puhutti tutkimusseminaarissa kauppakorkeakoululla.
Talouden kehitys ja hyvinvoinnin kasvu ovat sidoksissa hiilen käyttöön, ja viimeisen vuosikymmenen aikana ilmakehään vapautuvien hiilidioksidipäästöjen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Turun kauppakorkeakoululla 11. toukokuuta järjestetyssä laskentatoimen ja rahoituksen tutkimusseminaarissa pohdittiin Dr. Paul Brownin (University of Technology, Sydney) johdolla, mikä olisi oikeudenmukainen tapa jakaa päästöoikeuksia eri maille.
Paul Brown
Nykyisten valtiokohtaisten päästörajojen tasapuolisuus on kyseenalaistettu useasti. Suurvaltojen päästökiintiöt ovat huomattavasti kehitysmaiden vastaavia suuremmat, ja pahimmassa tapauksessa matalat päästörajat voivat jopa estää kehitysmaiden taloudellisen kasvun.
- Ei ole perusteita sille, miksi tietyn maan kansalaisilla olisi oikeus saastuttaa muuta maapallon väestöä enemmän, muistutti Brown.
Saastuttajat vastuuseen kustannuksista
Brown esitteli tilaisuudessa tutkimusartikkelinsa "Poverty and Greenhouse Gas Emission Reductions: A Joint Solution", jossa hän ehdottaa päästökaupan organisointiin vaihtoehtoista toimintatapaa. Ehdotuksen mukaan päästöille asetettaisiin maailmanlaajuinen yläraja, ja päästöoikeudet jaettaisiin tasan maapallon väestön kesken. Ihmiset myisivät päästölupiaan suoraan organisaatioille kansainvälisen päästöpörssin kautta.
- Näin keneltäkään ei kielletä saastuttamista. Jokaisella on periaatteessa oikeus tuottaa päästöjä, siitä vain täytyy maksaa, Brown selitti ehdotuksensa toimintaideaa.
Hänen mukaansa toimivilla markkinoilla hintamekanismi nostaisi lopulta sellaisten tuotteiden hintaa, joiden valmistuksesta aiheutuu paljon päästöjä.
- Näin saastuttamisesta aiheutuneet kustannukset siirtyisivät niiden yksilöiden ja organisaatioiden maksettavaksi, jotka aiheuttavat eniten päästöjä ja kuluttavat päästöintensiivisiä tuotteita. Ne, jotka hyötyvät kasvihuonekaasupäästöistä, kantaisivat myös vastuun kuluista.
Brownin mukaan päästökaupan uudistus vähentäisi ajan myötä myös köyhyyttä, kun kehitysmaiden asukkaat saisivat korvauksen luopuessaan päästöoikeuksistaan.
Misme Yrjölä