GEM: Yrittäjyysaktiivisuus ennallaan vuonna 2004, alueelliset erot suuria 

Suomen yrittäjyysaktiivisuus on pysynyt 2000-luvun alussa ennallaan. Yrittäjyysaktiivisuus on samaa tasoa kuin useimmissa Euroopan maissa. Maan sisäiset erot ovat kuitenkin suuria. Pääkaupunkiseudulla pyrkimykset uusien yritysten perustamiseksi ovat muuta maata yleisempiä. Tiedot ilmenevät tänään 11.11.2005 julkistetusta tutkimuksesta Suomalainen yrittäjyysaktiivisuus alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa.

 

Suomen yrittäjyysaktiivisuustutkimus on osa kansainvälistä Global Entrepreneurship Monitor -tutkimusta (GEM), joka vertailee yrittäjyysaktiivisuutta yli 30 maan välillä. Raportissa käsitellään ainutlaatuista aineistoa, jossa on analysoitu uusien yritysten kasvutavoitteita ja niiden kykyä luoda uusia työpaikkoja. Raportti antaa laajan kuvan suomalaisen yrittäjyysaktiivisuuden asemasta kansainvälisesti 2000-luvulla.

 

Yrittäjyysaktiivisuus määritellään niiden henkilöiden osuutena työikäisestä aikuisväestöstä, jotka joko yrittävät aktiivisesti perustaa omaa uutta yritystä tai toimivat yrittäjänä uudessa, alle 2,5 vuotta sitten perustetussa yrityksessä. Suomen kokonaisyrittäjyysaktiivisuus vuonna 2004 oli 4,4 % aikuisväestöstä. Suomi säilytti sijansa globaalissa vertailussa ja edustaa eurooppalaista keskitasoa yrittäjyysaktiivisuudessa. Suomen yrittäjyysaktiivisuus on Tanskan, Ruotsin, Hollannin ja Saksan kanssa samalla tasolla, mutta alhaisempi kuin esimerkiksi Norjassa ja Isossa-Britanniassa.

 

"Suomen kokonaisyrittäjyysasteessa ei ole tapahtunut olennaista muutosta viime vuosiin verrattuna. Kansallinen yrittäjyysaktiivisuus on suhteellisen vakaa ilmiö, johon politiikkatoimenpiteillä voidaan vaikuttaa pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä. Sitäkin kiinnostavampaa on tutkia alueellista yrittäjyysaktiivisuutta, johon meillä tutkimusaineiston puitteissa on ollut ensimmäistä kertaa mahdollista pureutua kunnolla", sanoo professori Pia Arenius.

 

Yrittäjyyden politiikkaohjelman johtaja Markus Sovala arvioi, että GEM-tutkimuksen paikallaan pysyneet luvut heijastavat 2000-luvun alkuvuosien suhdannekehitystä. Työllisyyshän kääntyi nopeaan nousuun vasta syksyllä 2004. "

Tulevien vuosien GEM-tutkimuksissa nähdään näkyykö talouden tämänhetkinen nousuvire yrityksen perustamishalukkuuden nousuna", Sovala arvioi.

 

Sovalan mukaan GEM-tutkimuksen tiedot eivät ole täysin linjassa työvoimatiedustelun lukujen kanssa. "Yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä lukumäärä on nopeassa kasvussa, kun tilastoista puhdistetaan maatalouden supistumisen vaikutus. Hallituskaudella heidän määränsä on kasvanut jo neljä prosenttia." Sovalan mukaan GEM mittaakin enemmän aikeita kuin todellista kehitystä.

 

Alueellisen yrittäjyysaktiivisuuden lisäksi laaja tutkimus sisältää myös ainutlaatuisen kansainvälisen kasvuyrittäjyyttä käsittelevän tutkimusosion, josta vastaa professori Erkko Autio.

Professori Erkko Aution mukaan vain alle 0,2 % aikuisikäisestä suomalaisväestöstä on mukana perustamassa uusia yrityksiä, jotka pyrkivät työllistämään viiden vuoden aikana yli 50 henkilöä. "Jopa Pohjoismaiden välillä on tässä pyrkimyksessä suuria eroja", toteaa professori Autio. "Vain 5 % uusista suomalaisista yrityksistä odottaa luovansa 20 tai sitä enemmän työpaikkoja, kun Ruotsissa vastaava prosenttiosuus samassa aineistossa on yli 11 %. Myös muut Pohjoismaat ovat selvästi Suomea aktiivisempia."

 

Suomen GEM-tutkimuksen mukaan vain noin 10 % uusista yrityksistä odottaa synnyttävänsä yli 70 % kaikkien uusien yritysten synnyttämistä työpaikoista. Tämän takia Suomen kasvuyrittäjyysvaje heikentää Suomen kansantalouden työllistämiskykyä. Mikäli Suomi nostaisi kasvuyrittäjyysaktiivisuuden muiden Pohjoismaiden tasolle, tämä merkitsisi arviolta 30 000 uuden työpaikan työllistämispotentiaalia 5 vuoden aikana.

Suomen alhainen kasvuyrittäjyysaktiivisuus on ristiriidassa korkean innovaatioasteen kanssa. Korkea kasvuhakuisuus perustuu korkeaan innovatiivisuuteen ja yrittäjän korkeaan koulutukseen. "Voidaan sanoa, että Suomi ei ole onnistunut kääntämään korkeaa koulutus- ja innovaatioastettaan riittävässä määrin korkeaksi kasvuyrittäjyydeksi", Autio toteaa.

Ohjelmajohtaja Markus Sovala yhtyy tutkijoiden arvioon kasvuyrittäjyyden tarpeesta. "Tulevaisuudessa kasvuyrityksiä syntyy entistä enemmän nimenomaan palvelutoimintoihin", Sovala ennakoi.

Professori Pia Areniuksen mukaan Suomessa erityisesti pääkaupunkiseutu erottuu yrittäjyysaktiivisuudeltaan selvästi ja merkitsevästi muusta maasta, erityisesti Pohjois-Suomesta. Tutkijaryhmän mukaan uusien yritysten perustamisaktiivisuus on kuitenkin alueellisesti vaihtelevampaa kuin yrittäjyysaktiivisuus. Arenius toteaa, että myös uusien yritysten perustamisaktiivisuus on tilastollisesti korkeampi pääkaupunkiseudulla kuin mitä Itä- tai Pohjois-Suomessa. "Tämä voi tulevaisuudessa johtaa selkeisiin maan sisäisiin alueellisiin kehityseroihin", toteaa Arenius.

Pohjoismaisen, naisia ja miehiä verranneen yrittäjyysaktiivisuusselvityksen perusteella tutkijaryhmän mukaan Suomessa ja Ruotsissa erityisesti naisten yrittäjyysaktiivisuuteen vaikuttaa usko omiin kykyihin ja liiketoimintamahdollisuuksien havaitseminen. Näillä tekijöillä ei ollut vaikutusta miesten yrittäjyysaktiivisuudelle. "Yksilön omien taitojen ja kykyjen merkitys tulisi koulutuspolitiikassa ottaa selkeämmin huomioon", toteaa professori Anne Kovalainen. "Perheen taloudella on merkitystä naisten yritystoiminnan perustamispäätökselle eri Pohjoismaissa, mutta vain Suomessa perheen tulevalla taloudellisella tilanteella on ratkaiseva merkitys."

 

Suomen GEM-tutkimusta ovat rahoittaneet kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tekes.