Suomi sijoittuu yrittäjyysaktiivisuudessa globaalisti keskitason yläpuolelle. Aikuisvä­estössä on Suomessa melko paljon yrittäjiä ja uusien yritysten selviytymisaste on korkea. Innovatiivista, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävää uutta yritystoimin­taa Suomessa on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa yrittäjyyden edistämisen tulisi kohdistua enemmän sisällölliseen kehittä­miseen kuin yritysten lukumäärän kasvattamiseen. Tulokset ilmenevät yli 40 maan yrittäjyysaktiivisuutta kartoittavasta Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutki­muksesta, jonka Suomen osuuden ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö sekä Eu­roopan aluekehitysrahasto ja sosiaalirahasto, ja jonka on toteut­tanut Turun kauppakorkeakoulu.

Kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimuksen mukaan yli 20 prosen­tilla suomalaisesta aikuisväestöstä on yrittäjyyskokemuksia jossain vaiheessa omaa työ­uraansa. Vuonna 2007 Suomen aikuisväestöstä noin 14 prosenttia toimi yrittäjänä. Pohjois­maisessa vertailussa Suomi sijoittuu toiseksi Islannin jälkeen ja kaikkien 42 tutkitun maan joukossa 18. sijalle USA:n vanavedessä. Vuonna 2007 aikuisväestöstä lähes 7 prosenttia oli aktiivisesti aloittamassa yritystoimintaa.

– Suomeen näyttäisi syntyvän verraten paljon uusia yrityksiä. Myös naisten yrittäjyys on noussut tasaisesti 2000-luvulla. Sen sijaan uusien yritysten kasvuvalmiudessa ja yrittäjien luottamuksessa omiin yrittäjätaitoihinsa on parannettavaa. Tähän haasteeseen yrityspalve­lujärjestelmämme tulisi pystyä vastaamaan, toteaa työministeri Tarja Cronberg.

Uusien ja vakiintuneiden yrittäjien kasvuhakuisuus on huomattavan vähäistä

Suomessa varhaisvaiheen yrittäjyydestä vain noin 11 prosenttia on voimakkaan innovatiivista uutta yritystoimintaa. Osuus on selvästi Pohjoismaiden alhaisin. Myös uusien ja innovatiivis­ten tuotteiden ja palveluiden kysyntä on Suomessa alhaisella tasolla. 12 vertailumaan jou­kossa Suomi sijoittuu kuluttajien innovaatioluottamusta mittaavalla indeksillä 11. sijalle. Lisäksi uusien ja vakiintuneiden yrittäjien kasvuhakuisuus on Suomessa huomattavan vähäistä. Suomessa nopean kasvun odotuksia omaavia yrittäjiä on vain noin kolmannes Tanskaan, Islantiin ja Ruotsiin verrattuna. Yritysten alhaiset kasvuodotukset ovat haasteellista Suomen työllisyyskehitykselle.

Kaikissa GEM maissa lähes puolet yrittäjyysaktiviteetista – sekä varhaisvaiheen että vakiin­tuneesta yrittäjyysaktiviteetista – on mukana ulkomaan vientitoiminnassa. Suomessa yrittä­jyysaktiviteetista kaksi kolmannesta toteutuu vain kotimaisilla markkinoilla ja Pohjoismai­sessa vertailussa Suomi onkin yksi vähiten kansainvälistyneitä maita vientitoimintaa harjoit­tavien yritysten osuudella arvioituna.

– Kasvuyrittäjyyden näkökulmasta on varsin haasteellista, että innovatiivisia tuotteita ja pal­veluja tarjoavat yritykset eivät ole välttämättä muita kansainvälisempiä, sanoo professori Anne Kovalainen.

– Lisäksi Suomessa on suhteellisen vähän yrityksiä, joiden toiminta keskittyy ensisijaisesti kansainvälisille markkinoille.

 Yrittäjyyteen sitoutuminen vähäistä

Riskinottovalmiudet ja sitoutuminen yrittäjyyteen ovat Suomessa verraten matalalla tasolla. Sitoutuminen yrittäjyyteen on Suomessa useiden muiden Pohjoismaiden tapaan usein tila­päistä tai osittaista. Alkavasta yrittäjyydestä noin 40 prosenttia on Suomessa osa-aikaista.

– Tapa- ja osa-aikayrittäjyys mahdollistavat yksilön toimeentulon joustavan organisoinnin. Monet näistä yrittäjistä eivät ole kuitenkaan merkittävän sitoutuneita toiminnan kasvattami­seen, mikä osaltaan näkyy myös yrittäjyyden alhaisena kasvu- ja innovaatiosuuntautunei­suutena, toteaa professori Jarna Heinonen.

– Suomen laadukkaalla innovaatio- ja yrityspalvelujärjestelmällä näyttäisi siten olevan liian vähän potentiaalisia kasvu- ja innovaatiohaluisia yrittäjiä palveltavanaan. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää vahvistaa yksilöiden yrittäjätaitoja ja luottamusta omiin kykyihin sekä edistää sellaista yrittäjyyskulttuuria, joka kannustaa rohkeuteen ja luovuuteen, ja jossa epä­onnistumiset nähdään investointeina osaamiseen ja muutokset koetaan mahdollisuuksiksi linjaa Heinonen.

GEM-tutkimusta varten haastellaan Suomessa vuosittain noin 2000 aikuisväestöön kuuluvaa sekä noin 50 asiantuntijaa. Suomea koskevan Global Entrepreneurship Monitor – 2007 Re­port Finland -tutkimuksen voi tilata Turun kauppakorkeakoulusta sähköpostitse osoitteella kristiina.baarman@tse.fi. Kansainvälinen GEM 2007 -tutkimus on julkaistu internetissä osoitteessa http://www.gemconsortium.org/.

Lisätiedot:
Professori Anne Kovalainen, puh. 050 5027 022, sähköposti: anne.kovalainen(a)tse.fi
ma. Professori Jarna Heinonen, puh. 050 5631 713, sähköposti: jarna.heinonen(a)tse.fi
Erikoistutkija Pekka Stenholm, sähköposti: pekka.stenholm(a)tse.fi
Tutkija Tommi Pukkinen, (02) 481 4474, sähköposti: tommi.pukkinen(a)tse.fi