Koillismaan ja Itä-Lapin eli Koillis-Suomen alueelle laaditaan ensimmäistä kertaa alueen yhteinen elinkeinostrategia. Alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Kemijärvi, Kuusamo, Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi ja Taivalkoski.
‒ Tämä on tärkeää, koska vain yhdessä voidaan tarttua tulevaisuuden suuriin mahdollisuuksiin, joita löytyy mm. kansainvälisestä matkailusta, sosiaalisesta mediasta ja Barentsin alueelta, vakuuttaa ohjelmajohtaja Mika Perttunen.
Työ toteutetaan osana Naturpolis Oy:n Koheesio- ja kilpailukyky eli KOKO-ohjelmaa. Työtä johtaa ohjelmajohtaja Mika Perttunen. Asiantuntijaksi on kilpailutuksessa valittu YTT Yrjö Myllylä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Työtä ohjaa ns. KOKO-foorumi, johon kuuluvat Koillis-Suomen kuntajohtajat, päättäjät sekä kärkiyritysten johtajat. Puheenjohtajana toimii Heikki Nivala Kemijärveltä. Ohjelman rahoittavat kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Työ- ja elinkeinoministeriö.
Esille nostetaan ”hiljaisten nurkkien kuiskaukset”
Nyt käynnistyneessä elinkeinostrategiaprosessissa pyritään nostamaan esille piilossa olevat uudet mahdollisuudet, ”hiljaisten nurkkien kuiskaukset”, heikot signaalit. Näitä voivat olla mm. elinkeinoelämän kannalta tärkeät uudet orastavat ilmiöt, jotka tarvitsevat laajempaa tukea kehittyäkseen.
Heikkojen signaalien olemukseen perehtynyt Mika Perttunen korostaa, että on mielenkiintoista seurata, miten jokin heikko ilmiö saa prosessissa voimaa alleen ja kehittyy alueen yhteiseksi asiaksi. Näitä voi löytyä esimerkiksi ympäristö- ja energia-alalta. Koillis-Suomen alueella suoritetaan hankkeeseen liittyen yritysten edustajien ja kuntien johtajien haastatteluita, jotka ohjaavat prosessin myöhempiä vaiheita ja laajempia haastatteluja. Erityisesti nuorten ääntä halutaan kuulla.
Koillis-Suomi elää aikaansa edellä - tulevaisuutta tehdään Delfoi-menetelmällä
Menetelmässä käydään useita haastattelukierroksia, joiden välissä haastateltaville Delfoi-panelisteille annetaan edellisten kierrosten yhteenvetopalautteet. Etuna on mm. mahdollisuus sanoa rehellinen tai jopa hullulta tuntuva mielipide ”kasvojaan menettämättä”. Menetelmä on hyödyllinen, koska sillä voidaan kerätä, synnyttää, jalostaa ja toimeenpanna ideoita. Sen soveltaminen johtaa yhteiseen näkemykseen tulevaisuudesta ja sen vaatimista toimenpiteistä.
Yrjö Myllylän mukaan nyt käynnistyneessä Delfoi-prosessissa tavoitteet on asetettu korkealle. - Tulevaisuutta on katsottava 15 vuoden päähän yhteensä seitsemän kunnan alueella. Alueen toimijoiden yhteistyötä, verkottumista ja kumppanuutta, oppimista ja sitoutumista tuloksiin tulee tukea. Piilossa olevat mahdollisuudet tulisi löytää. Toimintaympäristön muutostrendit, kuten vaikkapa energian hinnan nousu, jopa ilmastonmuutos, maailmantalouden ja väestön tulotason nousu, väestörakenteen muutokset, arvojen muutokset ja näiden heijastuminen mm. lainsäädännöllisiin muutoksiin ja poliittisiin päätöksiin tarjoavat mahdollisuuksia, listaa
Myllylä.
Delfoi-menetelmä on ollut jatkuvassa käytössä mm. eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toiminnassa, kertoo itsekin valiokunnan Venäjä-skenaarioiden 2030 laadintaan vastikään osallistunut Myllylä.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Yrjö Myllylä, p. 0500 450 578, yrjo.myllyla@utu.fi
www.naturpolis.fi