Suomeen kaivataan kasvuyrittäjyyttä 

Suomessa on väkilukuun nähden melko paljon yrittäjiä ja uusien yritysten selviytymiskyky on huipussaan. Kasvuyrittäjiä on kuitenkin Suomessa liian vähän. Uusia yrityksiä perustetaan vähän, ja yritystoimintaan kaivataan lisää innovatiivisuutta. Tiedot ilmenevät Turun kauppakorkeakoulussa tehdystä yli 40 maan yritteliäisyyttä kartoittavasta Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimuksesta.

GEM-tutkimuksen mukaan Suomi oli viime vuonna 20. yritteliäin maa tutkittujen 42 maan joukossa. Yritteliäimmäksi maaksi arvioitiin Islanti. Turun kauppakorkeakoulun professori Anne Kovalaisen mukaan Suomessa on väkilukuun suhteutettuna jopa yllättävän paljon yrittäjiä. Aikuisväestöstä noin joka kahdeksas toimii yrittäjänä. Yrittäjien osuus aikuisväestöstä on Suomessa toiseksi korkein Pohjoismaissa ja kuudenneksi korkein Euroopassa.

Kovalaisen mukaan suomalaisyrittäjät selviytyvät toiminnan alkuvuosista erittäin hyvin ja ovat sitoutuneita yrittäjyyteen uravaihtoehtona.

– Kääntöpuolena on, että Suomessa on ilmeisesti melko vähän kokeilunhaluista ja innovatiivista yrittäjyyttä, jossa yksilöt testaavat yrittäjyyttä yhtenä mahdollisena ansiotyön keinona, Kovalainen pohtii.

Kasvuyrittäjyyttä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa

Suomessa yrittäjien kasvuhakuisuus on paljon pienempää kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa on kasvuhakuisia uusia yrittäjiä sekä kasvuun kyenneitä vakiintuneita yrittäjiä vain noin puolet Ruotsin tasosta ja vain noin neljäsosa Islannin tasosta.

– Ero Ruotsiin on merkittävä, sillä Ruotsin ja Suomen talouden rakenteet ovat keskenään samankaltaisia. Juuri kasvuyrittäjät synnyttävät valtaosan uusista työpaikoista. Yrittäjien kasvuhakuisuuden nostaminen Ruotsin ja Norjan tasolle voisi tuoda Suomeen jopa 150 000 uutta työpaikkaa, Lontoossa toimivan Imperial Collegen professori Erkko Autio havainnollistaa.

Uusia yrityksiä perustetaan vähän

Vaikka yrittäjiä on Suomessa väkilukuun nähden paljon, uusia yrittäjiä aloittaa edelleen vähän. Islannissa ja Norjassa varhaisvaiheen yrittäjyysaktiivisuus on Suomeen verrattuna kaksinkertainen.

Kansantalouden ja kokonaistyöllisyyden kannalta itsensä työllistävien määrän ei tarvitse olla välttämättä korkea, jos kasvuyrittäjiä on samaan aikaan paljon.

– Sen sijaan nykytilanne on sikäli huono, että meillä on samanaikaisesti vähän sekä uusia yrittäjiä että kasvuyrittäjiä. Jos tämä jatkuu vuosia, voi tilanne muuttua työllisyyden kannalta pulmalliseksi pidemmällä aikavälillä, tutkija Tommi Pukkinen Turun kauppakorkeakoulusta ennakoi.

– Suomen kannalta on kuitenkin myönteistä, että moni uusi yrittäjä on nainen ja akateemisesti koulutettu, Pukkinen sanoo.

Uusien yritysten kansainvälistyminen on Suomessa keskitasoa vertailtujen GEM-maiden joukossa.

– Pohjoismaisessa tarkastelussa Suomi jää yritysten kansainvälistymisessä kuitenkin Tanskan jälkeen niukasti viimeiseksi, erikoistutkija Pekka Stenholm Turun kauppakorkeakoulusta laskee.
Varhaisvaiheen yrittäjyys ei Suomessa ole kovinkaan innovatiivista. Stenholm arvioi, että Suomessa yrityksillä on vähän tuotteita ja palveluja, jotka ovat täysin uusia kaikille asiakkaille eivätkä kohtaa suoranaista kilpailua tai jotka hyödyntävät uusia teknologioita ja prosesseja.

Yrittäjyyskulttuuria vahvistettava

Yrittäjyydelle on kyetty luomaan Suomessa vakaat edellytykset. Turun kauppakorkeakoulun dosentti Jarna Heinonen arvioi, että jo lähes vuosikymmenen kestänyt aktiivinen, eri hallinnonalat yhdistänyt yrittäjyyspolitiikka on ollut monilta osin oikeansuuntainen. Sinänsä hyvät toimintaedellytykset eivät kuitenkaan ole parhaalla mahdollisella tavalla kannustaneet innovatiiviseen ja kasvuorientoituneeseen liiketoimintaan.

– Lisää huomiota tulisi kiinnittää markkinoiden dynamiikan ja toimivuuden lisäämiseen. Vastaavasti erityisesti nopeaan kasvuun tähtäävä yrittäjyyskulttuuri sekä yksilöiden yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen vaativat Suomessa vahvistamista, Heinonen painottaa.

Lisätietoja:

professori Anne Kovalainen, puh. 050 5027 022, sähköposti: anne.kovalainen(a)tse.fi  
dosentti Jarna Heinonen, puh. 050 5631 713, sähköposti: jarna.heinonen(a)tse.fi  
professori Erkko Autio, puh. 0400 430 767, sähköposti: erkko.autio(a)imperial.ac.uk  

GEM-tutkimusta varten haastellaan Suomessa vuosittain noin 2000 aikuisväestöön kuuluvaa sekä lisäksi noin 50 asiantuntijaa. Suomea koskevan Global Entrepreneurship Monitor 2006: Executive Report Finland -tutkimuksen voi tilata Turun kauppakorkeakoulusta sähköpostitse osoitteella mirja.makela(a)tse.fi.

Kansainvälinen GEM 2006 -tutkimus on julkaistu osoitteessa: www.gemconsortium.org