Ruoan kuluttamisen muutokset koskevat koko suomalaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä. Kuluttajat tekevät valintojaan yhä yksilöllisemmin, ja arviot ruoan laadusta ovat monipuolistuneet. Laadukas ruoka ei ole vain ”tuoretta, maukasta ja turvallista”, vaan siihen kytkeytyy erilaisia palveluja ja lisäarvoja.
Ruoan kulutuksen tulevaisuutta luotaavia kysymyksiä selvitettiin Mitä ruoaksi huomenna? eli MIRHAMI 2030 -hankkeessa.
Työkaluja tulevaisuuden hahmottamiseen
Kuluttajien arkielämän ja toimintaympäristöjen muutosten tutkimuksen pohjalta laadittiin neljä skenaariota vuodelle 2030
Runsaudensarvi – hyvinvointia, makua ja nautintoa meille kaikille
Skenaario kuvaa maailmaa, jossa on tarjolla monipuolisesti valinnanvaraa ruoassa, paljon terveyttä edistäviä ja laadukkaita elintarvikkeita ja elämyksiä tuottavia nautintoja. Valintojen runsaus tuottaa myös ongelmia.
Ekoteko – kestävää, sopeutuvaa ja vastuullista toimintaa tulevaisuuden puolesta
Ympäristötietoisuus ja vastuullisuus ovat muodostuneet toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Valintojen mahdollisuuksia on rajattu, arki on tasapainottelua, sopeutumista ja vaikeita valintoja erilaisten kriteerien noudattamiseksi. Toisaalta kaikkia valintoja ei jätetä yksin kuluttajalle, vaan tuotanto on kestävämpää.
Niukkuus ja puute – sopeutumista ja perusruokaa globalisoituvassa maailmassa
Energiatuotanto ja ruoantuotanto ovat kriisiytyneet valtavien väestöpaineiden ja ilmastonmuutosten asettamien rajoitusten myötä. Ruoan kulutusta on säädelty, mutta hyvänä puolena niukkuuden ilmapiirissä on se, että ruoan arvostus kasvaa.
Teknoelämää – harkittuja keinoravinteita ja säädeltyjä aistinautintoja
Teknologian läpäisemässä maailmassa koetellaan luonnollisen ja keinotekoisen välisiä rajoja. Perinteisistä raaka-aineista on korvikkeiden kyllästämillä markkinoilla tullut luksusta.
Skenaariot heijastavat ihmisten tulkintoja keskeisistä kulutusta jäsentävistä muutosvoimista, tulevaisuuden haasteista ja mahdollisista ongelmista seurauksineen. Ne ovat kaikki mahdollisia tulevaisuuskuvia, jotka kuitenkin saavat todennäköisimmät ilmiasunsa erilaisissa yhdistelmissä yllä kuvattujen kärjistyksen sijasta.
Loppuraportti verkossa
Hankkeen loppuraportti ja muuta materiaalia on saatavilla MIRHAMI-hankkeen kotisivuilta.
MIRHAMI-hanke toteutettiin vuosina 2006–2008 eri toimijoiden yhteistyönä. Mukana olivat Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Kuluttajatutkimuskeskus, MTT ja Finpro.
Pääosin maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun rahoituksella toteutetussa hankkeessa oli lisäksi mukana yrityspartnereita elintarvikeketjun eri osista: Raisio Yhtymä elintarvikkeita jalostavasta teollisuudesta, Saarioinen Oy valmisruokien puolelta, Fazer-konserni makeis-, leivonta- ja lounaspalvelujen tuottajana, S-ryhmä kaupan alalta, Olvi juomateollisuudesta sekä YTV jätehuollon edustajana.