Sosiaali- ja terveysalan yrityksille verkottuminen ei ole itseisarvo, vaan yksi keino liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen, asiakaslähtöisyyden kehittämiseen ja asiakasmäärän kasvattamiseen. Yritykset korostavat erityisesti kolmannen ja julkisen sektorin tuntemisen tärkeyttä. Näin todetaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa, joka julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä Sosiaali- ja terveysalan pienten yritysten yhteistyö ja verkottuminen -seminaarissa 9.6.2010. Tutkimuksen on tilannut työ- ja elinkeinoministeriön strateginen hyvinvointihanke.
Sosiaalialalla yritykset tekevät terveydenhoitoalaan verrattuna laajemmin yhteistyötä oman toimialansa ulkopuolella toimivien yritysten kanssa. Terveysalan yritysten yhteistyö puolestaan on sisällöllisesti monimuotoisempaa kuin sosiaalialan yrityksillä. Terveysalan yritykset esimerkiksi markkinoivat konkreettisesti palveluitaan yhdessä. Yhteistyön erilainen rooli ilmentää sosiaali- ja terveysalan yritysten erilaisia toiminta- ja ansaintalogiikkoja.
Tutkimuksen yksi keskeinen tulos onkin, että sosiaali- ja terveysalan yritysten yhteistyö kytkeytyy niiden toiminta- ja ansaintalogiikoihin ja asiakaskuntaan. Verkottuminen ei ole yrityksille tavoite sinänsä, vaan keino asiakashyödyn ja kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi.
– Yritysten näkökulmasta yhteistyössä on pikemminkin kyse perusliiketoiminnan rakentumisesta tiettyjen palvelujen ympärille ja siitä, kuinka yhteistyötä voidaan hyödyntää näitä palveluja tuottaessa. Erityisesti sosiaalialalla asiakkaalle tarjottavan palvelukokonaisuuden tuottaminen edellyttää erilaisten palojen kokoamista ja yhteensovittamista, akatemiaprofessori Anne Kovalainen sanoo.
Sosiaali- ja terveysalan yrityksillä on myös erilaiset asiakaskunnat. Kuntasektori on erityisen tärkeä asiakas sosiaalialan yrityksille. Sosiaalialan yritykset ovat pyrkineet kehittämään omaa palvelukonseptiaan kunnan tarpeita vastaaviksi yhteistyössä kunnan kanssa. Yritykset kuitenkin arvostaisivat selkeämpiä kilpailuttamiskäytäntöjä ja -menettelyjä, koska nykyinen hankintalaki on haitannut kuntien ja yritysten välisen yhteistyön syvenemistä. Lisäksi puutteita näyttäisi olevan niin kuntien kilpailuttamis- ja hankintaosaamisessa kuin yritysten kyvyssä vastata tarjouspyyntöihin. Terveysalan yrityksille kuntasektori asiakkaana ei ole yhtä merkittävä kuin sosiaalialan yrityksille.
– Sosiaali- ja terveysalan yritykset kokevat tarvitsevansa juuri niiden tarpeisiin räätälöityä veroneuvontaa ja rahoitusta. Yrityspalveluja ja tukea tarvitaan myös lainsäädännön tulkitsemiseen, liiketoiminnan kehittämiseen, markkinointiin sekä vertaistuen ja yhteistyökumppanien löytämiseen, professori Jarna Heinonen sanoo.
Tutkimuksen mukaan eri toimijoiden yhteistyötä julkisten yrityspalvelujen yksinkertaistamiseksi on tarkoituksenmukaista jatkaa. Yrittäjät arvostavat joustavasti ja nopeasti saavutettavia asiantuntijapalveluita.
Selvityksen tulokset pohjautuvat kolmeen aineistoon: sosiaali- ja terveysalan yrityksille suunnattuun kyselyyn, kunnissa tehtyihin haastatteluihin sekä yritysten välistä yhteistyötä kuvaaviin tapausesimerkkeihin.
>> Yhteistyössä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyrityten yhteistyö ja verkottuminen (pdf)
>> Seminaariaineisto on luettavissa ja tulostettavissa oheisesta osoitteesta: http://www.tem.fi/index.phtml?94319_m=99367&s=3144
Lisätietoja:
akatemiaprofessori Anne Kovalainen, Turun kauppakorkeakoulu, anne.kovalainen(at)tse.fi
professori Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu, jarna.heinonen(at)tse.fi
projektitutkija Satu Aaltonen, Turun kauppakorkeakoulu, satu.aaltonen(at)tse.fi
projektitutkija Jaana Hildén, Turun kauppakorkeakoulu, jaana.hilden(at)tse.fi
>> Työ- ja elinkeinoministeriö