Suomalainen logistiikkaosaaminen kestää kansainvälisen vertailun 

Maailmanpankki julkaisi perjantaina 15.1. raportin Connecting to Compete 2010: Trade Logistics in the Global Economy. Raportissa vertaillaan eri maiden logistista suoriutumista monilla mittareilla. Suomi sijoittui 155 maan vertailussa sijalle 12. Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulu on ollut mukana raportin valmistelussa keskeisenä tiedon kerääjänä, ja raportin pohjana on logistiikan oppiaineessa kehitetty Logistics Performance Index (LPI) mittaristo.

Raportti julkaistaan nyt toista kertaa: ensimmäisen kerran raportti julkaistiin vuonna 2007. Logistiikkaindeksin kärjessä on Saksa. Suomi on sijalla 12 ja paransi sijoitustaan verrattuna vuoden 2007 raporttiin, jossa sen sijoitus 150 maan vertailussa oli 15.

Suomalaistoimijat voivat hyödyntää Connecting to Compete 2010 -raportista saatavaa tietoa usein eri tavoin.

– Elinkeinoelämälle raportti antaa tuoreen arvion siitä, minkälainen ja miten toimiva logistinen toimintaympäristö on maailmanlaajuisesti. Viranomaiset puolestaan voivat raportin avulla vertailla, miten toimivaa suomalainen logistiikkaosaaminen on verrattuna eri maihin. Se on tärkeä tieto, kun huomioidaan Suomen merkittävä logistinen asema, Turun kauppakorkeakoulun professori Lauri Ojala kertoo. Hän on yksi raportin pääkirjoittajista.

Tarkasteltaessa LPI:n kansainvälisen vertailun osatekijöitä Suomi sijoittuu kymmenen parhaan maan joukkoon muun muassa tulliselvityksen toimivuuden, liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin sekä alan osaamisen suhteen. Kansainvälisten kuljetusyhteyksien saatavuudessa sijaluku on 19 ja toimitusten oikea-aikaisuudessa 25. Ulkomaankaupassa vaadittavien asiakirjojen sekä viranomaistahojen määrä on kansainvälisesti alhainen ja käsittelyajat ovat lyhyet.

Raportin mukaan positiivista kehitystä on tapahtunut maailmanlaajuisesti joillakin keskeisillä alueilla kuten informaatioteknologian käytön lisääntymisessä ja yksityisten logistiikkapalveluiden kehittämisessä. Logistiikkaketjua pitäisi saada luotettavammaksi ja nopeammaksi. Tulliviranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyön sujuvuudella rajamuodollisuuksien hoitamisessa on suuri merkitys näihin. Esimerkiksi alhaisen tulotason maissa keskimäärin puolet konteista tarkistetaan fyysisesti ja yksi seitsemästä jopa kahteen kertaan. Lisääntyvät turvallisuusvaatimukset kasvattavat jatkossa kaupankäynnin kustannuksia yhä enemmän.

Connecting to Compete 2010: Trade Logistics in the Global Economy -raportti sekä interaktiivinen tietokanta ovat luettavissa osoitteessa www.worldbank.org/lpi

Lisätietoja:

professori Lauri Ojala, Turun kauppakorkeakoulu, puh. 050 502 7031, lauri.ojala(a)tse.fi