Väitös: Kasvissyönti voi yleistyä lihansyönnin kustannuksella 

Tulevaisuudessa kasvissyönti voi yleistyä Suomessa jopa niin, että siitä tulee normi. Muutoksen ei tarvitse olla kaikille kuluttajille lopulta tietoinen valinta, vaan sen voi aiheuttaa esimerkiksi kehitys sosio-teknisissä rakenteissa. Tämä käy ilmi lihansyönnin tulevaisuudennäkymiä tutkineen KTM, DI Markus Vinnarin väitöskirjatyöstä The Past, Present and Future of Eating Meat in Finland (Lihansyönti Suomessa – itääkö muutos?). Väitöskirja kuuluu taloussosiologian alaan, ja se tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.3.2010.

Markus Vinnari selvitti väitöstutkimuksessaan lihansyönnin tulevaisuudennäkymiä. Hän tutki, onko kasvissyönnistä mahdollista tulla Suomessa yhteiskunnallinen normi. Väitöstutkimusta varten analysoitiin useita tilastoaineistoja sekä kerättiin kuluttaja- ja asiantuntija-aineistoja.

Tutkimuksessa hyödynnettyjen aineistojen perusteella lihaa kuluttamattomien kotitalouksien määrä on kasvanut 1970-luvun lopulla, mutta kasvuvauhti tasoittui jonkin verran 1980-luvun jälkeen. Kansallisella tasolla yhteenlaskettu lihankulutus on kuitenkin jatkanut kasvuaan, vaikka tasoittumista on hieman havaittavissa.

– Noin 0,5–3 prosenttia aikuisväestöstä on nykyisin kasvissyöjiä määritelmästä riippuen.
Kasvisyöjien määrän selvittäminen on monimutkainen kysymys, koska kasvissyöjä-sanaan liitetään hyvin monenlaisia merkityksiä, Vinnari tarkentaa.

Historian analysoinnista ennakointiin

Aineistojen perusteella ihmisten nykyisiä lihankulutuksen tulevaisuuskuvia muokkaavat esimerkiksi terveysnäkökohdat ja näkemys vanhojen käytäntöjen paremmuudesta. Osa vastaajista ei halua lihankulutusmäärien muuttuvan lainkaan. Mikäli kulutusta halutaan ohjata, tehokkaimpia vaihtoehtoja löydetään valitsemalla erilaisia keinoja eri kuluttajaryhmiin vaikuttamiseksi.

Vinnarin mukaan pelkkä historiallisten aineistojen arviointi ei riitä, kun arvioidaan mahdollisia tulevaisuuspolkuja.

– Mahdollisuudet kasvissyönnin yleistymiselle ovat nyt paremmat kuin koskaan ennen. Kasvissyönnin omaksumisen ei tarvitse lopulta olla kaikille kuluttajille tietoinen valinta. Muutoksen voi aiheuttaa esimerkiksi kehitys sosio-teknisissä rakenteissa tai ympäristörajoitteiden merkityksen kasvu, Vinnari kertoo.

Kolme lihankulutuksen skenaariota

Tutkimuksen lopussa Vinnari hahmotteli kolme erilaista skenaariota lihankulutuksen mahdollisesta loppumisesta Suomessa seuraavien 50 vuoden aikana. Skenaarioiden tarkoituksena on avata eri vaikutusmekanismien monimutkaista suhdetta, joka voi olla ohjaamassa lihankulutusta, ja toisaalta herättää keskustelua kyseisen tulevaisuuden toivottavuudesta. Kaikissa skenaarioissa muutos on usean eri tekijän summa. Työssä on tunnistettu yli kolmekymmentä lihakulutuksen muutokseen mahdollisesti vaikuttavaa tekijää.

Ylensyönnistä romahdukseen -skenaariossa halpaa lihaa virtaa markkinoille ja sen kulutus jatkaa aluksi kasvuaan ihmisten samalla lihoessa. Muutokset tapahtuvat vasta, kun tilanne ajautuu ympäristönäkökulmasta niin epämieluisaksi, että tilanteeseen on pakko puuttua. Tekninen kehitys on tehnyt lihaa korvaavista tuotteista kuluttajille vaihtoehtoja, joka osaltaan helpottaa kuluttajien siirtymistä pois perinteisistä lihatuotteista.

Tasainen muutos -skenaariossa lihankulutuksen laskuun vaadittavat muutokset ovat hyvin pieniä ja osaksi tietoisia. Yhtenä muutosta aiheuttavana tekijänä skenaariossa on ilmastonmuutoskeskustelu, joka saa ihmiset muuttamaan kulutustottumuksiaan. Samanaikaisesti esimerkiksi maataloustukien pieneneminen kasvattaa lihan hintaa, mikä vähentää kokonaislihankulutusta. Lihaa korvaavien tuotteiden kehitys tekee lopulta viimeisillekin kuluttajille muutoksen hyvin helpoksi.

Hallitsematon muutos -skenaariossa lihankulutus laskee hyvin nopeasti, koska eläintaudit romahduttavat nopeasti kuluttajien luottamuksen lihatuotteisiin ja lihantuotantoon. Kaupunkiviljely yleistyy osittain siksi kyseisessä skenaariossa nopeasti, mikä puolestaan muokkaa ihmisten suhtautumista ruoantuotantoon.

******

Väitös- ja julkaisutiedot

Perjantaina 26.3.2010 klo 12 alkaen esitetään Turun kauppakorkeakoulussa (luentosali 11, Rehtorinpellonkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi KTM, DI Markus Vinnarin väitöskirjatutkimus The Past, Present and Future of Eating Meat in Finland (Lihansyönti Suomessa – itääkö muutos?). Vastaväittäjän toimii dosentti Juha Nurmela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena emeritusprofessori Timo Toivonen.

Markus Vinnari on syntynyt vuonna 1975 Tampereella ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1994 Tampereen Normaalikoulusta. Vinnari toimii nykyisin tutkijana Itä-Suomen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Eläinten politisoituminen: kuluttajat ja eläintuotanto. Vinnari on aikaisemmin toiminut tutkijakoulutettavana TULIO-tutkijakoulussa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa sekä tutkijana ja projektipäällikkönä Turun kauppakorkeakoulussa.

Markus Vinnari, markus.vinnari(a)uef.fi
Väittelijän kuva löytyy osoitteesta http://utu.fi/vaittelijat/vinnari_markus.jpg

ISBN: 978-952-249-075-9 (nid.) 978-952-249-076-6 (PDF)

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae3_2010.pdf
Lehdistökappaleiden tiedustelut sähköpostitse: viestinta(a)tse.fi

Väitöskirjan voi ostaa KY-Dealing Oy:stä, puh. (02) 481 4422, sähköposti: ky-dealing(a)tse.fi