Tiedote
9.4.2009
EU-markkinoiden yhdentyessä kuluttajien saamat hyödyt ovat toteutuneet osin yritysten muiden sidosryhmien kustannuksella. Näin on käynyt esimerkiksi autoteollisuudessa. Asia selviää M.Sc. Murat Akpinarin kansainvälisen liiketoiminnan alan väitöskirjasta Understanding primary stakeholders of a firm in response to market integration in the European Union. Volkswagen 1960-2005. (Keskeisten sidosryhmien toiminnan ymmärtäminen Euroopan unionin markkinoiden yhdentyessä. Volkswagen 1960–2005.) Väitöskirja tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa 17.4.2009.
EU-markkinoiden yhdentyminen luo haasteita yrityksille ja niiden keskeisille sidosryhmille. Murat Akpinar tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan niitä riskejä, joita autoteollisuus kohtaa Euroopan unionissa. Tutkimuksessa analysoidaan, millainen rooli keskeisillä sidosryhmillä – osakkeenomistajat, työntekijät, asiakkaat, tavarantoimittajat, jälleenmyyjät, luotottajat ja hallitukset – on uhkien ratkaisussa.
Tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkastellaan EU:n, EU:n autoteollisuuden ja erityisesti VW-Groupin historiaa 1960–2005 ja analysoidaan keskeisiä uhkia, kuten japanilaisten autonvalmistajien aiheuttamaa kiristyvää kilpailua EU:n yhtenäismarkkinoilla.
Oikeudellinen valta tärkeässä roolissa
Tutkimus osoittaa, että yrityksen keskeisillä sidosryhmillä on kolme päätapaa yrittää ratkaista uhkia. Yksi tavoista on pyrkiä lobbaamalla vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon. Toisaalta yritystä voidaan muokata sellaiseksi, ettei se enää olisi alttiina uhalle. Kolmas vaihtoehto on, että jos uhkaavia negatiivisia vaikutuksia ei voida eliminoida, sidosryhmä voi keventää vaatimuksiaan yritystä kohtaan – esimerkiksi osakkeenomistajat voivat alentaa tuotto-odotuksiaan – tai panostaa enemmän yrityksen toimintaan.
– Sidosryhmien halu ja valta tehdä ratkaisuja uhkien ratkaisemiseksi vaihtelee. Sidosryhmän oikeudellinen asema ja oikeudellinen voima on keskeisintä, kun yritetään vaikuttaa EU-lainsäädäntöä ja markkinoiden kehittymistä muokkaaviin toimielimiin, Murat Akpinar sanoo.
Järjestelmänäkökulma avuksi komissiolle
Tutkimuksen tulokset ovat relevantteja yrityksille, niiden keskeisille sidosryhmille ja Euroopan komission päättäjille. Sekä yrityksille että niiden sidosryhmille on tärkeätä omaksua järjestelmänäkökulma, joka auttaa ymmärtämään, mitä kukin voi tehdä uhan ratkaistakseen. Järjestelmänäkökulma sekä yhteistyö yrityksen ja sen keskeisten sidosryhmien välillä voi auttaa yritystä selviämään uhista lyhyellä tähtäimellä ja menestymään pitkällä tähtäimellä. Akpinarin tutkimus tarjoaa listan keskeisimpien sidosryhmätyyppien tyypillisimmistä toimintatavoista.
Euroopan komissio on ollut kantava voima EU-markkinoiden yhdentymisen takana. Se on pyrkinyt kasvattamaan kilpailua, mikä hyödyttää kuluttajia.
– Myös Euroopan komission olisi tärkeätä omaksua järjestelmänäkökulma, jotta se voisi nähdä päätöstensä vaikutukset kokonaisuuteen. Autoteollisuuden tarkastelu osoittaa, että hyödyt kuluttajille saatetaan saavuttaa järjestelmän heikoimpien toimijoiden kustannuksella, Akpinar muistuttaa.
***
Väittelijän henkilö- ja yhteystiedot:
Murat Akpinar (syntynyt 1971 Istanbulissa) on suorittanut kansainvälisen liiketoiminnan maisteritutkinnon 2001 NHH:ssa (Norwegian School of Economics and Business Administration). Vuodesta 2006 lähtien hän on työskennellyt tutkijana Turun kauppakorkeakoulussa. Aiemmin Akpinar on työskennellyt mm. Matoil-öljy-yhtiön palveluksessa Istanbulissa.
Väittelijän kuva löytyy osoitteesta http://info.tse.fi/vaittelijat/akpinar.jpg
Murat Akpinar
puh. 050 442 9471, murat.akpinar(a)tse.fi
Väitös- ja julkaisutiedot:
M.Sc. Murat Akpinarin väitöskirjatutkimus Understanding primary stakeholders of a firm in response to market integration in the European Union. Volkswagen 1960-2005. tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 17.4.2009 klo 12 alkaen luentosalissa 11. Vastaväittäjänä toimii professori Stefan Schmid (ESCP-EAP, Berliini) ja kustoksena emeritusprofessori Sten-Olof Hansén.
Väitöskirja on luettavissa pdf-muodossa osoitteessa http://info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae2_2009.pdf
Lehdistökappaleiden tiedustelut sähköpostitse osoitteesta viestinta(a)tse.fi