Tiedote
28.9.2006
Turun kauppakorkeakoulussa tarkastetaan 6.10.2006 FM Katri Koistisen väitöstutkimus Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumissuunnittelu – Tapaustutkimus kauppakeskus Myllyn sijoittumisesta Raision Haunisiin. Tutkimus osoittaa, että hankelähtöisestä suunnittelusta koituu julkisille ja yksityisille toimijoille sekä hyötyjä että haittoja. Hankelähtöistä suunnittelua pitäisi kehittää osana suunnittelujärjestelmää. Kehittäminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Talousmaantieteen alaan kuuluvan väitöstutkimuksen kohteena on suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi, joka johti kauppakeskus Myllyn sijoittumiseen Raision Haunisiin. Yli kymmenen vuotta kestänyt prosessi oli kestoltaan ja kontekstiltaan ainutlaatuinen. Prosessin aikana taloussuhdanteet muuttuivat voimakkaasti ja kaupan suuryksiköiden sijoittumista ohjaavaa rakennuslainsäädäntöä uudistettiin. Suunnitteluprosessin keskeisissä vaiheissa toimittiin hankelähtöiselle suunnittelulle ominaiseen tapaan.
1980-luvun lopulla Raision Haunisiin ideoitu kauppakeskushanke ei ollut olemassa olleiden maankäyttösuunnitelmien mukainen. Katri Koistisen väitöstutkimus paljastaa, että hankelähtöiseen suunnitteluun liittyy tiettyjä ongelmia.
– Hankelähtöisessä suunnittelussa ei oteta vastuuta yhdyskuntarakenteen kehittymisestä kokonaisuutena, vaan ainoastaan kulloinkin toteutettavasta hankkeesta. Yhdyskuntarakenteen hajoamisen riski on tällaisessa suunnittelussa suuri, Koistinen arvioi.
Hankelähtöisestä suunnittelusta luopumista ei voida kuitenkaan asettaa tavoitteeksi, koska suunnittelutapa on sekä elinkeinoelämän että yritystoiminnalle edellytyksiä luovan kuntasektorin intresseissä. Tutkimuksessa havaittiin, että yksityisen sektorin ideoita kanavoitui suunnittelujärjestelmään ja suuryksikköhankkeeseen liittyvät erilaiset sopimukset hyödyttivät taloudellisesti sekä yksityisiä toimijoita että kaupunkia.
– Hankelähtöisen suunnittelun tueksi tarvitaan vankkaa suunnittelujärjestelmää, jossa julkisen ja yksityisen sektorin toimijat yhteistyössä muodostavat kuvan tavoitellusta yhdyskuntarakenteesta, Koistinen toteaa tutkimuksessaan.
Koistisen väitöstyö osoittaa, että hankelähtöisen suunnittelun kehittämiseksi tarvittaisiin lisää tutkimustietoa, kuten suunnitteluprosessin reaaliaikaista havainnointia ja dokumentointia. Koistinen myös ehdottaa tutkimuksessaan, että hankelähtöiselle suunnittelulle luotaisiin selkeät lainsäädännölliset puitteet.
Seudullinen yhteistyö vaikeaa
Raision keskustan ulkopuolella sijaitseva Hauninen keksittiin kauppakeskuksen sijoituspaikaksi 1980-luvun lopulla. Idea syntyi Turun Osuuskaupan, Rakennustoimisto A. Puolimatkan ja Raision kaupungin ylimmän johdon neuvotteluissa. Laman myötä hanke jäädytettiin, ja laman jälkeen uudeksi tavoitteeksi asetettiin TOK:n hypermarketin sijoittaminen Raision keskustaan. TOK tavoitteli hypermarkettia myös Turun Pitkämäkeen. Turun kaupunki ei kuitenkaan kyennyt tarjoamaan sopivaa sijoituspaikkaa TOK:n haluamassa aikataulussa. Samaan aikaan 1990-luvun lopulla laadittiin Turun kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitystä, jonka puitteissa ei kuitenkaan syntynyt yhteisymmärrystä kaupan suuryksiköiden sijoittamisesta alueelle. Lopulta TOK päätti toteuttaa kauppakeskus Myllyn Haunisiin, sillä alueella oli valmis kaupan suuryksikön mahdollistava asemakaava.
– Turun alueen suunnittelukulttuurille oli ominaista kuntien vaikeus tehdä yhteistyötä alueen kaupallisen palveluverkon kehittämiseksi. Keskenään kilpailevat kunnat ja kaupan edustajat eivät kyenneet avoimeen vuorovaikutukseen, Koistinen arvioi.
Keskeisiä toimijoita haastateltiin
Katri Koistinen tarkastelee tutkimusaihettaan kahdesta näkökulmasta: sanomalehtien artikkelien välityksellä ja prosessin keskeisiä toimijoita haastattelemalla. Turun Sanomien, Åbo Underrättelserin ja Rannikkoseudun artikkeleihin pohjautuvan kuvauksen perusteella määrittyvät suunnitteluprosessin taitekohdat ja haastatteluteemat.
Sanomalehtiartikkelit edustavat tutkimuksessa tietoa, joka suunnitteluprosessista esitettiin julkisuudessa. Koistisen haastattelemat henkilöt taas olivat suunnitteluprosessiin keskeisesti osallistuneita yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita, jotka edustivat organisaatioidensa johtotasoa.
– Artikkelien avulla löysin tutkitusta prosessista keskeiset vaiheet, joita haastattelujen avulla tarkastelin lähemmin toimijoiden näkökulmasta. Erilaiset tutkimusaineistot johdattivat tutkimustani eteenpäin ja täydensivät kuvaa suunnitteluprosessista, Koistinen sanoo.
Väitöstiedot:
FM Katri Koistisen väitöskirjatutkimus Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumissuunnittelu – Tapaustutkimus kauppakeskus Myllyn sijoittumisesta Raision Haunisiin tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 6.10.2006 klo 12 luentosalissa 17. Väitöstutkimus kuuluu talousmaantieteen alaan. Vastaväittäjänä toimii professori Hilkka Lehtonen Teknillisestä korkeakoulusta ja kustoksena professori Heli Marjanen.
Henkilötiedot:
Katri Koistinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Porkkalan lukiosta 1985. Hän on valmistunut rakennusinsinööriksi 1988 Turun teknillisestä oppilaitoksesta ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1995. Koistinen on työskennellyt vuodesta 1996 lähtien tutkijana ja erikoistutkijana Kuluttajatutkimuskeskuksessa.
Julkaisutiedot:
Katri Koistinen: Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumissuunnittelu – Tapaustutkimus kauppakeskus Myllyn sijoittumisesta Raision Haunisiin. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-4:2006
ISBN: 951-564-368-6 (nid.) 951-564-369-4 (PDF)
ISSN: 0357-4652 (nid.) 1459-4870 (PDF)
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae4_2006.pdf
Turun kauppakorkeakoulun viestinnässä on varattuna väitöskirjoja toimittajia varten. Tilaukset sähköpostitse osoitteesta jaana.villisi(a)tse.fi
Väittelijän kuva
Väittelijän yhteystiedot:
Katri Koistinen
Kuluttajatutkimuskeskus PL 5
00531 HELSINKI
Puhelin: 0400 871 598
Sähköposti: katri.koistinen(a)ncrc.fi