Pankkikriisissä useat riskitekijät realisoituivat samanaikaisesti 

Kauppatieteiden lisensiaatti Sakari Lehtiön kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Suomen pankkikriisin taustatekijät, luonne ja kriisinhoito erityisesti säästöpankeissa” tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 16. päivänä tammikuuta 2004, kello 12 luentosalissa 17. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja kustoksena professori Paavo Okko.

Tutkimuksessa arvioidaan pankkikriisin syntyyn vaikuttaneita ulkoisia ja sisäisiä taustatekijöitä sekä pankkikriisin hoitamista. Suomessa 1990-luvun alussa pankit joutuivat kriisiin, kun useat ulkoiset ja sisäiset riskitekijät realisoituivat samanaikaisesti. Pankkien kriisi oli osa yleistä talouskriisiä, joka kehittyi vähitellen 1980-luvun nousukauden ja kansantalouden ulkoisen epätasapainokehityksen seurauksena.

Pankkien kriisiin vaikuttivat ulkoisista tekijöistä erityisesti rahoitus- ja valuuttamarkkinoiden vapauttaminen 1980-luvun jälkipuoliskolla sekä vuoden 1969 pankkilait, jotka oli säädetty säännöstelyn oloissa. Nämä yhdessä mahdollistivat luotonannon nopean kasvattamisen 1980-luvun jälkipuoliskolla. Viime kädessä pankkien ongelmat syntyivät, kun pääosin yleisistä tekijöistä johtuen luottoasiakkaat eivät pystyneet hoitamaan luottojaan.
Sekä laina-asiakkaiden että pankkien ongelmia lisäsi näiden päätöksenteko säännöstelyn ja inflaatiotalouden aikakaudella omaksuttujen oletusten pohjalta vielä senkin jälkeen kun markkinat olivat vapautuneet. Tällöin ei täysin ymmärretty vapautuneiden markkinoiden mukanaan tuomia uusia riskejä ja vastuuta luotonantajille ja velallisille.

Konkreettisia ongelmia laina-asiakkaille ja sitä kautta pankeille aiheutti kotimaisten markkinakorkojen kohoaminen vuosina 1989-92 keskimäärin 12-16 prosentin tasolle sekä äkilliset valuuttakurssimuutokset marraskuussa 1991 ja syyskuussa 1992. Valuuttaluottojen pääomat kasvoivat markan devalvaation ja kellutuksen sekä muiden kurssimuutosten seurauksena jopa yli 40 prosentilla. Samaan aikaan yritysten liikevaihto ja kannattavuus kääntyivät yleisen laman myötä laskuun. Lopullisesti pankkien luottotappiot kasvoivat merkittäviksi, kun myönnettyjen lainojen vakuutena olleiden kiinteistöjen arvot romahtivat keskimäärin puoleen huippuarvoistaan.

Pankkien sisäisistä kriisitekijöistä keskeisimpiä olivat huono riskinkantokyky sekä kasvuhakuinen toimintapolitiikka. 1980-luvun jälkipuoliskolla kaikki pankit kasvattivat luotonantoaan merkittävästi. Nopeinta kasvu oli säästöpankkiryhmässä, joka kasvatti osuuttaan erityisesti yritysrahoituksessa. Kaikilla pankkiryhmillä luottotappiot olivat 1990-luvun alkupuoliskolla raskaita, mutta säästöpankkien tilannetta vaikeutti niiden yhtiömuodosta johtuen muita heikompi mahdollisuus kerätä riskinkestoon tarvittavaa puskuria omiin pääomiin.

Pankkikriisin hoitamisessa Suomessa valittiin hallitun hoitamisen politiikka, jolla voitiin säilyttää rahoituksenvälityksen toimivuus sekä Suomen kansantalouden uskottavuus ja luottokelpoisuus tilanteessa, jossa koko talous oli kriisissä. Pankkitukeen ja siihen liittyneissä rakenteellisissa ratkaisuissa tavoitteena pidettiin ensisijaisesti kokonaisuuden kannalta mahdollisimman hallittua kehitystä. Myös Suomen Säästöpankin pilkkomisen voidaan arvioida antaneen muille pankkiryhmille paremmat mahdollisuudet selviytyä kriisistä. Vastaavasti myös Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin siirtyneen taseen hallitulla hoitamisella on ollut merkitystä pankkien ja kiinteistömarkkinoiden näkökulmasta.

Suomen kansantalouden ja pankkijärjestelmän luottokelpoisuuden säilyttäminen mahdollisti myös valtion poikkeuksellisen suuren velanoton, johon se joutui turvautumaan 1990-luvun kriisivuosina, kun verotulot pienenivät ja erityisesti nopeasti kasvanut työttömyys lisäsi menoja.

Henkilötiedot:

KTL Sakari Lehtiö on suorittanut ylioppilastutkinnon Punkalaitumen lukiossa vuonna 1981. Hän on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1985 ja kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna 1999.
Sakari Lehtiö on työskennellyt vuodesta 1985 alkaen säästöpankkiryhmässä Turussa ja Keski-Uudellamaalla sekä vuodesta 1994 alkaen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalissa Helsingissä.

Yhteystiedot:

Lisätietoja antaa KTL Sakari Lehtiö, puh 0400 877565 tai sähköposti: sakari.lehtio(a)kolumbus.fi

Julkaisutiedot:

Sakari Lehtiö: Suomen pankkikriisin taustatekijät, luonne ja kriisinhoito erityisesti säästöpankeissa. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja A-1:2004, ISBN 951-564-158-6, ISSN 0357-4652.Julkaisua myy KY-Dealing Oy, Rehtorinpellonkatu 3, 20500 TURKU, p. (02) 481 4422