Tulkintahorisonttien laajentaminen vahvistaa strategista ajattelua 

HTM Seppo Määtän väitöskirja tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulun luentosalissa 17 tiistaina 14.6.2005 kello 12. Väitöstutkimus ”Strategian ja strategisen informaation tulkintahorisontteja. Case Valtiovarainministeriö.” kuuluu liiketaloustiede, laskentatoimen alaan. Virallisina vastaväittäjinä toimivat professori Tuomo Peltonen (Oulun yliopisto) ja professori Juhani Vaivio (Helsingin kauppakorkeakoulu). Kustoksena toimii emeritusprofessori Pekka Pihlanto.

Tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, millaisia liiketaloustieteen tutkimuksessa muotoutuneet ja muotoutuvat tulkintahorisontit ovat ja miten ne näkyvät käytännössä valtiovarainministeriössä. Tulkintahorisontilla ymmärretään liiketaloustieteen tutkijoiden ja organisaatiossa työskentelevien ihmisten käsityksiä siitä, mitä strategia ja strateginen informaatio tarkoittavat. Jokaisella tulkintahorisontilla on erilaiset oletukset ja määritelmät strategian ja strategisen informaation luonteesta ja tekemisestä. Niiden sisältämät oletukset ihmisen toiminnan ja toimintaympäristön luonteesta tarjoavat erilaisia, usein jopa vastakkaisia suosituk­sia yrityksille ja julkisille organisaatioille.

Tutkimus on ajankohtainen, sillä strategia ja strateginen informaatio ovat korostetusti aikamme ilmiöitä. Niiden analysointiin, muotoiluun ja viestintään osoitetaan paljon aikaa, voimavaroja ja huomiota kaikenlaisissa organisaatioissa. Kuitenkin strategian ja strategisen informaation perusoletuksia ja tulkintahorisontteja on tarkasteltu erittäin vähän.

Tutkimuksessa on osoitettu, että jokainen liiketaloustieteen tulkintahorisontti sisältää jonkun ensisijaisen analyysikohteen tai näkökulman. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmeen liiketaloustieteelliseen näkemykseen perustuvia tulkintahorisontteja: rationaalis-analyyttista tulkintahorisonttia, jossa ihmisen oletetaan toimivan aina rationaalis-taloudellisesti parasta ratkaisua etsien; holistiseen ihmiskäsitykseen perustuvaa tulkintahorisonttia, jossa ihmisen oletetaan tulkitsevan strategiaa yksilöllisen ja moniulotteisen pelitilansa vaikutuspiirissä; sekä organisatoris-sosiaalista tulkintahorisonttia, jossa yksittäisen ihmisen uskomus organisaation perustehtävästä muotoutuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden ryhmän jäsenten kanssa.

Valtiovarainministeriön organisaatiotason tulkintahorisontin ydin on oletus rationaalis-taloudellisesti kohdettaan ulkopuolelta tarkkailevista toimijoista sekä strategian tekijöinä että strategian kohteena. Organisaatiotason horisontin edellyttämä käyttäytyminen tuottaa aiottuja strategioita, joita vahvistetaan yksiäänisyyteen perustuvalla muodollisella informaatiolla. Strategian tekemisessä huomio kohdistuu tehtävään ja lopputulokseen, ei niitä edeltävään tai seuraavaan prosessiin.

Organisaatiotason tulkintahorisontin lisäksi valtiovarainministeriössä voidaan tunnistaa myös yksilö- ja ryhmätason horisontit. Yksilötasolla voidaan tunnistaa kunkin henkilön ainutlaatuinen, historiallisesti muotoutunut tulkintahorisontti, jonka mahdollistamana ja rajoittamana objektiivisestikin tarkastellut asiat todellistuvat eri tavoin eri henkilöille. Ryhmätasolla valtiovarainministeriössä voidaan tunnistaa organisaatiotasolla jo havaittuja perusoletuksia, mutta myös epävirallisemmissa tilanteissa syntyviä keskusteluja, joissa toimitaan virallisten perusolettamusten ulkopuolella. Näillä areenoilla ei ole organisaatiotason tulkintahorisontin edellyttämää pyrkimystä määriteltyyn käyttäytymiseen ja konsensuksen ylläpitämiseen.

Tutkimuksen mukaan erilaisten tulkintahorisonttien sisältämien perusoletusten paljastaminen ja arviointi auttavat ymmärtämään jännitettä, joka on aiottujen ja käytännössä toteutuvien strategioiden välillä. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että jokaisella tulkintahorisontilla on omien perusoletustensa mukainen pätevyysalueensa, jonka mahdollistamana ja rajoittamana se tarjoaa tutkimuksen ja käytännön toimijoille selityksiä, tulkintoja ja malleja. Haastamalla itsensä perusoletustensa kriittiseen arviointiin ja tulkintahorisonttiensa laajentamiseen, valtiovarainministeriö on uskottavampi vaikuttaja talouden rakenteellista toimivuutta vahvistavien muutosten aikaansaamiseksi.

Henkilötiedot:

Seppo Määttä on valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta vuonna 1985 ja hallintotieteiden maisteriksi (HTM) Tampereen yliopistosta vuonna 1992. Hän on työskennellyt mm. johdon konsulttina Hallinnon kehittämiskeskuksessa sekä neuvonantajana Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristössä Kööpenhaminassa. Viimeksi Seppo Määttä on toiminut vuoden 1999 alusta johdon asiantuntijana valtiovarainministeriössä, josta hän on parhaillaan kahden vuoden virkavapaalla ja työssä Lissabonin strategiaa analysoivan projektin johtajana Hollannin Maastrichtissa sijaitsevassa EIPA-instituutissa (European Institute of Public Administration).

Yhteystiedot:

Seppo Määttä antaa mielellään tutkimuksesta lisätietoja, p. +31 6 464 33 116 tai sähköposti: s.maatta(a)eipa-nl.com

Julkaisutiedot:

Seppo Määttä: Strategian ja strategisen informaation tulkintahorisontteja. Case Valtiovarainministeriö. Sarja A-2:2005. ISBN 951-564-293-0 (nid.) 1459-4870 (pdf).