Liiketoimintashokki kääntää yritysjohdon katseen toiminnan ytimeen 

Tekniikan lisensiaatti Seppo Ristilehdon väitöskirja tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulun luentosalissa 17 perjantaina 6. päivänä helmikuuta 2004, kello 12.
Väitöstutkimus on nimeltään Liiketoimintashokki - Tapaustutkimus laivanrakennus- ja autoteollisuusalan yritysten kriisiratkaisuista ja ohjaustoimenpiteistä. Vastaväittäjänä toimii professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Raimo Nurmi Turun kauppakorkeakoulusta. Väitöstutkimus kuuluu liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin alaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan ulkoisesta, yrityksestä itsestään riippumattomasta syystä aiheutunutta tuotteiden menekin ennakoimatonta ja äkillistä loppumista, liiketoimintashokkia. Analysoinnin kohteena on seitsemän liiketoimintashokin läpikäynyttä yritystä laivanrakennus- ja autoteollisuusalalta. Tarkastelu tapahtuu avainjohtajan näkökulmasta: miten avainjohtaja tajuaa hätätilanteen, ja millaisilla ratkaisumalleilla yritys tai sen erillinen liiketoimintayksikkö avaintoimijan ohjaamana olemassaolokamppailusta selviytyy.

Vuonna 1989 tapahtui Suomen laivanrakennuksen lippulaivan, Wärtsilä Meriteollisuuden odottamaton konkurssi. Wärtsilän Meriteollisuuden alihankkijat joutuivat varoituksetta tilanteeseen, jossa yritysjohtajien oli pikaisesti tehtävä ratkaisuja ja toteutettava toimenpiteitä, joilla yrityksen olemassaolo turvattaisiin. Samantyyppinen tilanne syntyi Suomessa muutamaa vuotta myöhemmin, kun Uudenkaupungin autotehtaalta tyrehtyivät sopimusten vastaisesti Opel-autojen toimitukset Saksaan. Myös Saab-autojen kokoonpanovalmistukseen tuli muutoksia. Autotehtaan työn katoaminen merkitsi suuria vaikeuksia paitsi tehtaalle itselleen myös sen alihankkijoille.

Tutkimuksessa havaittiin suurta yhteneväisyyttä eri tapausten välillä riippumatta siitä, että tutkitut yritykset olivat lähtöasetelmiltaan, johtamiskäytännöiltään, voimavaroiltaan ja omistuspohjiltaan erilaisia. Ensimmäisenä hätätoimena oli kulutuksen asettaminen säästöliekille, henkilöstön lomautus. Alkoi sinnittely. Yritystä tai sen osaa ei haluttu lopettaa, vaikka toimintaedellytykset näyttivät olevan lähes olemattomien vaihtoehtojen varassa. Ponnistelua leimasi avainjohtajan selviytymisusko ja kunniantunto. Kriittisimmästä tilanteesta pyrittiin myös selviytymään huutamatta muita apuun.

Liiketoimintashokki piti yrityksen totutussa toimintalogiikassa: menekin romahdus vaimensi innostuksen lähteä uusille urille. Avainjohdon toiminta muuntui yhdenasianliikkeen kaltaiseksi ja kaikki edesottamukset ymmärrettiin hallitsevan ydintehtävän kautta. Tutkitut yritykset olivat siten toiminnan uudistamispyrkimyksissään jäykkiä silloinkin, kun voimavaroja olisi ollut mahdollista suunnata toisaalle tai toimialalta olisi voitu jopa kokonaan irtautua. Yritys on siis historiansa vanki.

Henkilötiedot:

Tekniikan lisensiaatti Seppo Ristilehto on suorittanut ylioppilastutkinnon Uudenkaupungin yhteislyseossa vuonna 1966. Hän on valmistunut diplomi-insinööriksi teknillisen korkeakoulun Tampereen sivukorkeakoulusta vuonna 1971 ja tekniikan lisensiaatiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1980. Seppo Ristilehto on työskennellyt konepaja- ja telakkateollisuudessa hallinto- ja markkinointitehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Vuosina 1988 – 2002 hän toimi itsenäisenä yrittäjänä. Nykyisin Seppo Ristilehto on johtajana Mannerheimin Lastensuojeluliitossa Helsingissä vastaten taloudesta, hallinnosta sekä henkilöstöstä.

Yhteystiedot:

Lisätietoja antaa tekn. lis. Seppo Ristilehto, puh 040 719 2522 tai sähköposti: seppo.ristilehto(a)mll.fi

Julkaisutiedot:

Seppo Ristilehto: Liiketoimintashokki. Tapaustutkimus laivanrakennus- ja autoteollisuusalan yritysten kriisiratkaisuista ja ohjaustoimenpiteistä. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja A-2:2004, ISBN 951-564-162-4, ISSN 0357-4652. Julkaisuja myy KY-Dealing Oy, Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku, p. (02) 481 4422.