Väitös: Sähköisen reseptin edut valuvat pois organisaatioista 

KTM Lauri Salmivallin väitöstutkimuksessa arvioidaan sähköisen reseptin käyttöönottopilottia Suomessa. Tutkimuksen mukaan järjestelmän tuomat mahdolliset yhteiskunnallisen tason hyödyt eivät motivoi yksittäisiä organisaatioita käyttöönottoon ja toisaalta järjestelmän hyödyt organisaatioille jäävät epäselviksi. Tietojärjestelmätieteen alan väitöstutkimus Governing the Implementation of a Complex Inter-Organizational Information System Network – The Case of Finnish Prescription (Sähköisen reseptin käyttöönotto verkostonäkökulmasta) tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 16.5.

Terveydenhuoltoalalla tietojärjestelmien on katsottu tuovan huomattavia etuja niitä käyttöönottaville organisaatioille. Sähköisen reseptin käyttöönotto on valittu monissa maissa kärkihankkeeksi terveydenhuoltoalan organisaatioiden välisen tiedonsiirron sähköistämiseksi. Sähköisen reseptin on toivottu esimerkiksi helpottavan potilaan kokonaislääkityksen tarkastelua, vähentävän reseptiväärennösten määrää sekä nopeuttavan ja tehostavan lääkemääräysprosessia.

Terveydenhuollon tietojärjestelmien eduista on kuitenkin hyvin vähän empiiristä tutkimusta. Esitetyt edut ovat joko hyvin laajoja tai hyvin yksityiskohtaisia. Organisaatiotason operatiivisten etujen saavuttamisesta ja niiden kustannus-hyötysuhteesta on edelleen erittäin vähän tutkimustietoa.

Hyödyt muille, kustannukset meille

Sähköisen reseptin kohdalla voidaan puhua verkostomaisesti käyttöönotettavasta tietojärjestelmästä. Tilanne on monimutkainen, kun useat keskenään aivan erilaiset organisaatiot ottavat käyttöön saman sähköisen järjestelmän, jonka pitäisi tuottaa lisäarvoa jokaiselle toimijalle. Väitöstutkimuksen mukaan yhteisten tavoitteiden epäselvyys tai puuttuminen kokonaan vaikeuttaa verkostomaisesti toimivan tietojärjestelmän käyttöönottoa.

– Vaikka järjestelmän hyödyt laajemmalla tasolla tunnustetaan, kokevat osallistujat, ettei järjestelmä tuo heille hyötyä. Päinvastoin koetaan, että hyödyt valuvat muille toimijoille kustannusten ja lisätöiden jäädessä oman organisaation harteille, Lauri Salmivalli kuvailee.

Tutkitussa pilottihankkeessa sähköisten reseptien määrä jäi erittäin pieneksi. Vuositasolla Suomessa toimitetaan noin neljäkymmentä miljoonaa reseptiä, ja sähköisiä reseptejä toimitettiin koko pilotin aikana joitakin satoja.

– Jotta sähköisen reseptin kaltaisen järjestelmän mahdolliset hyödyt realisoituisivat, tulisi sähköisten reseptien volyymin oltava huomattava. Muuten maksetaan kahden rinnakkaisen järjestelmän kustannuksista, mutta uuden, sähköisen toimintatavan hyödyistä ei päästä nauttimaan, Salmivalli toteaa.

Etuja punnittava kriittisesti verkoston eri tasoilla

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sähköisen reseptin käyttöönottoa verkostonhallinnan näkökulmasta. Pilottihanke oli laaja ja hankkeen toimijajoukko hyvin heterogeeninen.

Pilottihanke alkoi ensisijassa teknisenä kokeiluna, eikä hankkeessa ollut kiinnitetty huomiota siihen, mitä hyötyä organisaatiolle on uuden järjestelmän käyttöönotosta. Väitöstutkimus esittääkin käyttöönotettavan järjestelmän hyötyjen kriittistä tarkastelua verkoston eri tasoilla.

– On kysyttävä, mitä hyötyä järjestelmästä on yhteiskunnallisella tasolla, mitä hyötyjä järjestelmästä on sen käyttöönottavalle verkostolle ja mitä hyötyjä järjestelmästä on verkoston yksittäiselle toimijalle. Kysymyksiin on löydettävä vastaus, ennen kuin järjestelmää aletaan ottaa laajemmin käyttöön, Salmivalli muistuttaa.

Sähköisen reseptin käyttöönoton arviointihanke toteutettiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimuskeskuksen (Stakes) johtamana kahdessa peräkkäisessä hankkeessa vuosina 2004–2006. Sähköisen reseptin pilottihanke lopetettiin vuonna 2006 ja uusi sähköisen reseptin käyttöönottoon tähtäävä hanke alkoi vuoden 2008 alkupuolella.

***

Väittelijän henkilötiedot:

Lauri Salmivalli on kirjoittanut ylioppilaaksi Turun normaalikoulun IB-linjalta vuonna 1997 ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2003. Salmivalli on työskennellyt projektipäällikkönä Turun kauppakorkeakoulussa ja Turun kaupungin terveystoimessa. Tammikuusta 2007 helmikuuhun 2008 hän toimi kehitysjohtajana ja hyvinvointitaloustiimin esimiehenä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Tällä hetkellä Salmivalli työskentelee kehitysjohtajana ja hyvinvointi-ryhmän päällikkönä Net Effect Oy:ssä, joka kuuluu Suomen johtaviin julkisen sektorin konsultointiin, tutkimukseen ja arviointiin keskittyneisiin yrityksiin.

Väitös- ja julkaisutiedot:

KTM Lauri Salmivallin väitöskirjatutkimus Governing the Implementation of a Complex Inter-Organizational Information System Network – The Case of Finnish Prescription (Sähköisen reseptin käyttöönotto verkostonäkökulmasta) tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa (Rehtorinpellonkatu 3, Turku) perjantaina 16.5. klo 12 alkaen luentosalissa 11. Vastaväittäjänä toimii dosentti Ilkka Winblad Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Reima Suomi.

Salmivalli, Lauri: Governing the Implementation of a Complex Inter-Organizational Information System Network – The Case of Finnish Prescription. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-3:2008. ISBN: 978-951-564-590-8 (nid.), 978-951-564-591-3 (pdf) / ISSN: 0357-4652 (nid.), 1459-4870 (pdf)

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa:
http://info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae3_2008.pdf   

Turun kauppakorkeakoulun viestinnässä on varattuna väitöskirjoja toimittajille. Tilaukset sähköpostitse: viestinta(a)tse.fi

Väittelijän yhteystiedot tiedotusvälineille:

Lauri Salmivalli
050 533 1434, lauri.salmivalli(a)neteffect.fi