Tiedote
19.1.2007
Turun kauppakorkeakoulussa tarkastetaan perjantaina 26.1.2007 KTM Jarmo Tähkäpään väitöskirjatutkimus Managing the information systems resource in health care: Findings from two IS projects. Tietojärjestelmätieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan tietojärjestelmien johtamista terveydenhuollossa. Tutkimuksessa paneudutaan ongelmiin, joita tietojärjestelmien käyttöönottoon organisaatioissa liittyy. Tutkimustulokset antavat terveydenhuollon johdolle taustatukea uusia tietojärjestelmäprojekteja suunniteltaessa.
Jarmo Tähkäpää tarkastelee tutkimuksessaan kriittisiä alueita, joihin terveydenhuolto-organisaation johdon tulisi keskittyä tietojärjestelmäprojektin aikana. ”Yksityisen yrityksen johtamisessa käytettyjen ratkaisujen soveltaminen julkiseen terveydenhuoltoon ei läheskään aina onnistu. Tämän vuoksi julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeet vaativat oman, julkisen sektorin toiminnallisiin erityispiirteisiin keskittyvän johtamisnäkökulman”, Tähkäpää korostaa.
Tietojärjestelmäprojektien johtamisessa neljä kriittistä aluetta
Työssä sovelletaan resurssipohjaista ajattelua julkisen sektorin ympäristössä. Kilpailuajattelu on julkisella sektorilla vielä melko vierasta, mutta toisaalta tehokkuutta ja kustannussäästöjä on alettu painottaa yhä enemmän. Resurssipohjaista ajattelua on aiemmin käytetty erityisesti yksityisellä sektorilla arvioitaessa kilpailuedun saavuttamista eri toimialoilla. Tutkimuksessa löydettiin neljä keskeistä aluetta, joihin julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmäprojektien johtamisessa olisi tärkeätä keskittyä ja joihin resursseja tulisi kohdistaa.
Ensimmäisen kriittisen alueen muodostaa kommunikaatio järjestelmätoimittajan kanssa. Terveydenhuollon prosessien ja professioiden sisäistäminen on ulkopuoliselle suuri haaste. Terveydenhuolto on ollut pitkään itsenäinen alue, johon ulkopuolisen on vaikea päästä sisään. ”Terveydenhuollossa korostetaan usein alan erityisyyttä. Myös it-ala vaatii korkeaa ammattitaitoa. Näiden kahden erikoisalueen yhteistyö voi joskus olla hankalaa”, Tähkäpää pohtii.
Toisen mahdollisen ongelmakohdan Tähkäpää on paikallistanut tietojärjestelmien strategisen johtamisen puutteista. Tietojärjestelmien vaikutusten optimointi vaatii pitkän tähtäimen strategista suunnittelua, mihin julkisella sektorilla ei ole totuttu samalla tavalla kuin yksityisellä sektorilla. Strategisen suunnittelun laiminlyönti johtaa muusta toiminnasta irralliseen järjestelmään ja vaarana on, ettei järjestelmän kehittämiseen ja käyttöön sitouduta.
Myös tietojärjestelmän vaikutukset organisaation hallinnollisiin rakenteisiin tulisi miettiä huolella. Tietojärjestelmien hallinnassa äärivaihtoehtoina ovat organisaation sisäisen it-osaston kehittäminen tai tietojärjestelmien ulkoistaminen. Eri vaihtoehdot vaativat joka tapauksessa uudenlaisia resursseja terveydenhuoltoon. Lisäksi on huomioitava, että tietojärjestelmä yksin ei riitä tehostamaan organisaation toimintaa, vaan tietojärjestelmän käyttöönotto edellyttää myös organisaation vanhojen prosessien muokkaamista.
Neljäntenä tutkimuksessa korostetaan, että tietojärjestelmän hyödyt ja haitat tulisi aina arvioida terveydenhuolto-organisaation eri sidosryhmien näkökulmasta. Julkiselle sektorille on ominaista päätöksentekoprosessin monimutkaisuus ja sidosryhmien suuri määrä. Tietojärjestelmäinvestoinneissa on keskeistä määritellä, onko investointi onnistunut vai epäonnistunut. ”Onnistumisen määrittely vaikuttaa siihen, miten tietojärjestelmiin jatkossa panostetaan ja miten niihin sitoudutaan. Onnistumista pitäisikin selvittää usean sidosryhmän kannalta. Ei riitä, että kokemuksia kysytään vain järjestelmän käyttäjiltä tai vain organisaation johdolta”, Tähkäpää muistuttaa.
Taustalla konkreettiset tapaukset
Tutkimuksen empiirinen materiaali on kerätty Paimio-Sauvon terveyskuntayhtymästä sekä Turun kaupungin terveydenhuollon Primus-hankkeesta.
Paimio-Sauvon terveyskuntayhtymässä otettiin vuonna 1997 käyttöön uusi potilashallintajärjestelmä ja sen kehittämiseksi organisaatiostrategian mukaiseksi tarvittiin tietojärjestelmästrategiaa. Organisaation johdon kanssa toteutettiin uusi tietohallintostrategia, joka pohjautui organisaation toimintastrategiaan.
Turun kaupungin terveydenhuollossa toteutettiin vuosituhannen vaihteessa Primus-hanke. Se oli laaja tietojärjestelmien käyttöönottoprojekti, johon liittyi muun muassa kaupungin terveydenhuollon siirtyminen manuaalisesta potilastiedon käsittelystä sähköiseen potilashallintojärjestelmään.
***
Väitöstiedot
KTM Jarmo Tähkäpään väitöskirjatutkimus Managing the information systems resource in health care: Findings from two IS projects (Tietojärjestelmäresurssien johtaminen terveydenhuollossa: havaintoja kahdesta tietojärjestelmäprojektista) tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.1.2007 kello 12 luentosalissa 11.
Väitöstutkimus kuuluu tietojärjestelmätieteen alaan. Vastaväittäjänä toimii professori Harri Oinas-Kukkonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Reima Suomi.
Väittelijän henkilötiedot
Jarmo Tähkäpää on syntynyt Piikkiössä vuonna 1964. Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1996. Tähkäpää on työskennellyt vuodesta 1998 Turun kauppakorkeakoulussa erilaisissa opetus- ja tutkimusviroissa. Sitä ennen hän on toiminut mm. atk-ohjelmoijana. Tällä hetkellä Tähkäpää työskentelee tietojärjestelmätieteen lehtorina Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella.
Julkaisutiedot
Tähkäpää, Jarmo: Managing the information systems resource in health care: Findings from two IS projects. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-1:2007.
ISBN: 978-951-564-403-9 (nid.) 978-951-564-404-6 (PDF)
ISSN: 0357-4652 (nid.) 1459-4870 (PDF)
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae1_2007.pdf
Turun kauppakorkeakoulun viestinnässä on varattuna väitöskirjoja toimittajille, tilaukset sähköpostitse: jaana.villisi(a)tse.fi
Väittelijän yhteystiedot tiedotusvälineille
Jarmo Tähkäpää
puhelin: (02) 481 4413
gsm: 0400 644 556
sähköposti: jarmo.tahkapaa(a)tse.fi
Väittelijän kuva