Euroopan unioni tuo haasteita rahastosijoitusten kansalliselle verokohtelulle 

KTL Tomi Viitalan väitöskirjatutkimus tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulun luentosalissa 17 perjantaina 1.10.2004 kello 12. Väitöstutkimus ”Tax Treatment of Investment Funds and Their Investors within the European Union” (suom. Sijoitusrahastojen ja niiden osakkaiden verokohtelu Euroopan unionissa) kuuluu yritysjuridiikan alaan. Virallisena vastaväittäjinä toimii jur. dr. Mattias Dahlberg, Stockholm School of Economics. Kustoksena toimii professori Marjaana Helminen.

Väitöskirjatutkimuksessa käsitellään sijoitusrahastojen ja niiden osakkaiden verokohtelua Euroopan unionissa. Verokohtelua tarkastellaan sekä kansallisen verolainsäädännön ja verosopimusten tasolla viidessä EU:n jäsenvaltiossa (Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Suomi ja Luxemburg) että eurooppavero-oikeuden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin eurooppavero-oikeuden vaikutuksia sijoitusrahastosijoitusten verokohtelun järjestämiseen jäsenvaltioissa erityisesti pääoman vapaan liikkuvuuden ja yhteismarkkinan toimivuuden näkökulmasta.

Tutkimus osoittaa, että sekä tarkasteltujen jäsenvaltioiden kansalliseen verolainsäädäntöön että niiden solmimiin verosopimuksiin sisältyy sääntelyä, joka haittaa rajat ylittäviä sijoitusrahastosijoituksia. Näin ollen sääntely on mahdollisesti ristiriidassa eurooppaoikeuden vaatimusten kanssa. Toisaalta Euroopan yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännön aiheuttama paine on pakottanut useat EU:n jäsenvaltioista viime aikoina muuttamaan kansallisia verosäännöksiään siten, että useimmat räikeimmistä eurooppaoikeuden vastaisista säännöksistä on jo poistettu kansallisista lainsäädännöistä. Eurooppaoikeudesta aiheutuvat muutospaineet ovat samalla kaventaneet jäsenvaltioiden kansallista veropoliittista liikkumavaraa erityisesti taloudellisen kaksinkertaisen verotuksen estämisessä ja verokontrolliin liittyvien kysymysten sääntelyssä. Mahdollisimman toimivan ja kilpailukykyisen yhteisen sijoitusrahastomarkkinan luominen vaatisikin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Tämä on kuitenkin osoittautunut äärimmäisen vaikeaksi tavoitteeksi. On toki huomattava, että verokysymykset ovat vain yksi - joskin keskeinen - osatekijä toimivan yhteisen sijoitusrahastomarkkinan luomisessa. Joka tapauksessa Euroopan yhteisön tuomioistuimen yhä tiukkeneva ratkaisukäytäntö ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyökyvyttömyys muodostavat sijoitusrahastojen ja niiden osakkaiden verotuksessa yhtälön, jonka ratkaiseminen on kansallisille lainsäätäjille tulevaisuudessa yhä vaikeampaa