Väitös: Suomalaiset kulttuurin kuluttajina EU-maiden kärkeä 

Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg muodostavat kulttuurin kuluttamisen saralla Euroopan kärkiviisikon. Näissä maissa kansalaiset lukevat enemmän, kuluttavat kulttuuria monipuolisemmin ja osallistuvat kulttuuritapahtumiin muita EU-maita aktiivisemmin. Tiedot selviävät KTM Taru Virtasen väitöskirjatutkimuksesta Across and Beyond the Bounds of Taste – On Cultural Consumption Patterns in the European Union (Maun rajoilla – kulttuurin kulutusmuodot Euroopan unionissa). Taloussosiologian alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 30.11.2007.

KTM Taru Virtasen väitöskirjatutkimuksessa selvitetään kulttuurin kuluttamisen erilaisten muotojen ja kuluttajien sosio-ekonomisten taustojen välistä yhteyttä 15 EU-maassa. Tutkimuksessa käytetään vuonna 2001 kerättyä Eurobarometri-aineistoa, jossa kartoitettiin laajasti jäsenmaiden asukkaiden kulttuuriharrastuneisuutta. Kyselyyn vastasi 16 200 EU-kansalaista.

Väitöstutkimus osoittaa, että kulttuurin kuluttaminen on aktiivisinta Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa, Alankomaissa ja Luxemburgissa. Vähäisintä se on Portugalissa ja Kreikassa.

Keskeisin kulttuurin kuluttamista selittävä tekijä on koulutustaso.

– Tässä nuori ikä osoittautuu keskeiseksi, myönteiseksi ominaisuudeksi. Myös ammattiasemalla on merkitystä. Toimihenkilö- ja johtotehtävätason ammateissa työskentelevät kuluttavat kulttuuria selvästi enemmän kuin muut. Myös opiskelijat ovat erityisen aktiivisia kulttuurin kuluttajia, Taru Virtanen sanoo.

Sukupuolen ja tulojen vaikutus kulttuurin kuluttamiseen on tutkimuksen mukaan pieni.

Suomalaiset ahkeria lukijoita

Suomalaisten kulttuurin kuluttaminen poikkeaa jossain määrin muusta Euroopasta. Suomalaiset käyttävät aktiivisesti kirjastopalveluita ja lukevat vapaa-ajallaan paljon. Suomalaisille tyypillistä on myös kirjoittamisen harrastaminen sekä viihdemusiikin ja radion kulttuuriohjelmien kuuntelu.

– Pohjoismaat muistuttavat kulttuurin kuluttamisen suhteen toisiaan ja erottuvat muista EU-maista. Osaltaan tätä selittää väestön laaja koulutuspohja, joka juontaa juurensa pohjoismaisesta hyvinvointivaltioajattelusta, Virtanen arvioi.

Poikkeuksellisen laaja vertailututkimus

Tyypillisesti kulttuurin kuluttamisen tutkimuksessa on keskitytty yhteen yhteiskuntaan tai korkeintaan muutamaan maahan. Taru Virtasen väitöskirjatutkimuksessa kulttuurin kuluttamista sen sijaan tarkastellaan laaja-alaisesti vertaillen. Tutkimuskohteena on 15 EU-maata ajalta ennen viimeisimmän laajentumisen. Poikkeuksellista on myös kulttuurin osa-alueiden laaja-alainen tarkastelu. Useimmiten tutkimuksessa on rajoituttu vain muutamaan kulttuurituotteeseen.

Tutkimuksessa jaotellaan kuusi kulttuurin osa-aluetta: kulttuuriosallistuminen, taideharrastukset, internetin käyttö kulttuurin kuluttamiseen, TV- ja radio-ohjelmamieltymykset, musiikkimieltymykset ja konserttiosallistuminen. Mainituilla osa-alueilla tarkastellaan yhteensä 57 yksittäistä kulttuurituotetta. Näistä kulttuurituotteista (esim. teatterissa käynti, instrumentin soittaminen, kirjojen ostaminen internetistä, TV:n keskusteluohjelmista tai folkmusiikista pitäminen) on muodostettu kolme erilaista kulttuurimakuyhdistelmää: orastava eliittikulutus, kulttuurinen kaikkiruokaisuus ja kulttuurin suurkuluttajuus.

Eliittikulutus viittaa eksklusiiviseen makuun, kaikkiruokaisuus puolestaan laajaan ja avarakatseiseen kulttuurimaisteluun. Kulttuurin suurkuluttaja taas osallistuu keskimääräistä useammin yhteen tai muutamaan kulttuurimuotoon.

– Vaikuttaisi siltä, että aiemmin eliitin makuna pidettyyn korkeakulttuurimieltymykseen on nyt liittynyt taipumus kuluttaa kulttuuria monipuolisesti populaarikulttuuriakaan kaihtamatta. Todellisen kulttuurieliitin löytänee jatkossa kulttuurin suhteen kaikkiruokaisten kuluttajien joukosta, Taru Virtanen ennustaa.

***

Väittelijän henkilötiedot:

Taru Virtanen on syntynyt vuonna 1978 Turussa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi turkulaisesta Pernon lukiosta vuonna 1997 ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2003. Virtanen on toiminut vuodesta 2002 lähtien Turun kauppakorkeakoulussa taloussosiologian assistenttina ja tutkijana sekä tohtorikoulutettavana markkinoinnin valtakunnallisessa tohtorikoulussa.

Väitös- ja julkaisutiedot:

KTM Taru Virtasen väitöskirjatutkimus Across and Beyond the Bounds of Taste – On Cultural Consumption Patterns in the European Union (Maun rajoilla – kulttuurin kulutusmuodot Euroopan unionissa) tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa perjantaina 30.11.2007 klo 12 luentosalissa 11.Vastaväittäjänä toimii senior lecturer Tally Katz-Gerro (University of Haifa, Israel) ja kustoksena professori Timo Toivonen.

Virtanen, Taru: Across and Beyond the Bounds of Taste – On Cultural Consumption Patterns in the European Union. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A–11:2007. ISBN: 978-951-564-5 (nid.), 978-951-564-2 (pdf). ISSN: 0357-4652 (nid.), 1459-4870 (pdf).

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa:

http://info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae11_2007.pdf  

Turun kauppakorkeakoulun viestinnässä on varattuna väitöskirjoja toimittajille. Tilaukset sähköpostitse: viestinta(a)tse.fi 

Väittelijän yhteystiedot tiedotusvälineille:

Taru Virtanen
041 440 7876
taru.virtanen(a)tse.fi  

Väittelijän kuva