Väitös: Sidosryhmät huomioitava strategisessa johtamisessa 

Tiedeyhteisöt tarjoavat palvelujaan erilaisille sidosryhmille. Se aiheuttaa haasteita tietointensiivisen valtion organisaation strategiselle johtamiselle. Turun kauppakorkeakoulussa 9.12.2006 tarkastettava MMM Maritta Ylärannan johtamisen alan väitöstutkimus Between Two Worlds – Stakeholder Management in a Knowledge Intensive Governmental Organisation tarkastelee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) sidosryhmäjohtamista. Tutkimuksen mukaan MTT:n organisaatiota tulisi muuttaa vastaamaan sidosryhmien toimintalogiikkaa.

Tietointensiivinen valtion organisaatio ja sen sidosryhmät, kuten yritykset, ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaiset. Yritykset kaipaavat yleensä nopeita vastauksia ongelmiinsa. Tiedeyhteisöissä tutkijoiden peruslähtökohtana puolestaan on asioiden perusteellinen selvittäminen ja tutkiminen pidemmällä aikavälillä. Tämä aiheuttaa ristiriitaa yritysten ja tutkimuslaitosten välillä.

MMM Maritta Ylärannan väitöstutkimuksesta käy ilmi, että Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen johto tiedosti erilaisten sidosryhmien ristiriitaisista tarpeista johtuvan strategisen johtamisen ongelman, mutta sillä ei ollut välineitä ratkaista sitä.

– Johto piti tärkeänä, että MTT pystyisi vastaamaan yritysten tarpeisiin ja hankkimaan ulkopuolista rahoitusta. Toisaalta se näki tärkeänä myös tutkimuskeskuksen yhteiskuntavastuun täyttämisen. MTT:ssä tuli säilyttää syvällinen osaaminen ja ilmiöiden syiden selvittäminen. Nämä kahtalaiset tarpeet veivät kuitenkin organisaatiosta tehoa ja aiheuttivat kitkaa rattaissa, Yläranta selventää.

Organsiaation rakenne uusiksi

MTT:n kolme tärkeintä sidosryhmäkategoriaa ovat tiedeyhteisö, teollisuusyritykset ja julkiset tutkimusrahoittajat. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että organisaation rakennetta on muutettava vastaamaan MTT:n eri sidosryhmien toimintalogiikkaa, jotta niiden tarpeet pystytään ottamaan huomioon.

– On tärkeää, että sidosryhmien edustajat pystyvät keskustelemaan yhden yksikön kanssa. Joissakin MTT:n yksiköissä toimintatapaa oli muutettu niin, että esimerkiksi osa tutkijoista ja tutkimusresursseista on kytketty erityisesti yritysten ongelmien ratkaisemiseen, Yläranta kertoo.

Organisaatiossa on myös annettava arvo sille, että henkilökunta muodostuu huippuosaajista. Heillä pitää olla mahdollisuus tutkimusmateriaalin syvälliseen ja pitkän aikavälin tutkimukseen, jota voidaan hyödyntää myös yleisemmällä tasolla.

Yläranta ehdottaa tutkimuksessaan tieteenalapohjaisen organisaation muuttamista vastaamaan nykyisten sidosryhmien vaatimuksia. MTT:n organisaatiorakenne oli luotu vuonna 1898, ja sen logiikka oli samanlainen tutkimusajankohtana vuonna 2003.

– MTT:n organisaatiorakenne voisi koostua kolmesta yksiköstä. Yksi yksikkö huolehtisi perustutkimuksesta kansallisessa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Toinen yksikkö keskittyisi tuotekehitykseen ja palvelisi siten yritysten tuotekehitystarvetta ja mahdollisesti uuden liiketoiminnan alkuun saattamista. Kolmas yksikkö keskittyisi tutkimuspalveluihin, jolloin se olisi päivittäisessä yhteydessä esimerkiksi maatiloihin, Yläranta listaa.

Sidosryhmäteorian hyödyntämistä

Maritta Yläranta sovelsi väitöstutkimuksessaan yritysmaailmassa tuotettua sidosryhmäteoriaa. Sen mukaan yritysten kannattaa ottaa erilaisten sidosryhmien tarpeet huomioon, ei ainoastaan omistajien. Voiton tuottaminen on vain yksi tavoite. Sidosryhmäajattelussa tavoitteena on organisaation pitkän aikavälin menestys, mikä on seurausta eri sidosryhmille tuotetun lisäarvon kautta.

Tutkimuksessa havaittiin kaksi erilaista sidosryhmäjohtamisen prosessia. Tutkimus voi olla osa yritysten tuotantoprosessia, jolloin tutkimuslaitos ja yritys ovat jatkuvassa, jopa päivittäisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Tässä tapauksessa uusi tutkimustieto on välittömästi hyödynnettävissä yrityksen tuotantoprosesseissa.

Toinen sidosryhmäjohtamisen prosessi perustuu perinteiseen tiedon tuotantotapaan. Siinä hyödynnetään tutkimuslaitoksen omia tutkimustiloja ja välineitä, ja tulos tarjotaan aikanaan julkaisujen kautta hyödynnettäväksi.

Maritta Yläranta käytti tutkimusmenetelminä osallistuvaa havainnointia, haastattelua, sidosryhmä- ja henkilöstötutkimuksia sekä arkistomateriaalia.

***

Väitöstiedot

MMM Maritta Ylärannan väitöskirjatutkimus Between Two Worlds – Stakeholder Management in a Knowledge Intensive Governmental Organisation (Kahden maailman välissä – sidosryhmäjohtaminen tietointensiivisessä valtion organisaatiossa) tarkastetaan Turun kauppakorkeakoulussa lauantaina 9.12.2006 klo 12 luentosalissa 17.

Väitöstutkimus kuuluu johtamisen alaan. Vastaväittäjinä toimivat professori Peter Groenewegen (Vrije Universiteit Amsterdam) ja professori Mikko Ruohonen (Tampereen yliopisto). Kustoksena on professori Satu Lähteenmäki.

Väittelijän henkilötiedot

Maritta Yläranta kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan tyttölyseosta vuonna 1969. Hän valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1975. Yläranta on työskennellyt vuodesta 2003 lähtien Maanmittauslaitoksen henkilöstöjohtajana. Vuosina 1981–2003 hän työskenteli MTT:ssä eri tehtävissä. Vuosina 1975–1981 Yläranta oli Helsingin yliopiston maatalousekonomian laitoksen tutkijana.

Julkaisutiedot

Maritta Yläranta: Between Two Worlds – Stakeholder Management in a Knowledge Intensive Governmental Organisation. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Publications of the Turku School of Economics. Sarja/Series A-7:2006.
ISBN: 951-564-379-1 (nid.), 951-564-380-5 (PDF)
ISSN: 0357-4652 (nid.), 1459-4870 (PDF)

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http:/info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae7_2006.pdf   

Turun kauppakorkeakoulun viestinnässä on varattuna väitöskirjoja toimittajille. Tilaukset sähköpostitse: jaana.villisi(a)tse.fi

Väittelijän yhteystiedot tiedotusvälineille

Maritta Yläranta
Puhelin: 040 755 0549
Sähköposti: maritta.ylaranta(a)maanmittauslaitos.fi  

Väittelijän kuva