Tiedote
25.2.2008
–
Viestintäalan yrityksissä tiedostetaan alan vastuu toimintaympäristöstään, mutta niissä ei ole vielä omaksuttu vastuullisen liiketoiminnan periaatteita osaksi toimintaa ja strategista päätöksentekoa, toteavat Nando Malmelin ja Markku Wilenius Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tekemässään tutkimuksessa. Tutkimusta varten haastateltiin 30 suomalaista mainostoimistojen johtajaa ja mediayritysten johtajaa. Tutkimuksen tulokset on julkistettu juuri ilmestyneessä kirjassa "Välittäjät – vastuullisen viestinnän tulevaisuus". Tutkimuksen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö ja kirjan on kustantanut Gaudeamus.
Mainosalalla yhteiskuntavastuu ymmärretään erityisesti vastuuna taloudellisesta kannattavuudesta. Suomalaisten mainostoimistojen johtajat pitävät tärkeimpinä vastuinaan oman yrityksen ja asiakasyritysten liiketoiminnan kannattavuutta. Myös mediajohtajien mielestä vastuu henkilökunnasta ja työpaikkojen pysyvyydestä on erityisen tärkeä osa mediayhtiön yhteiskuntavastuuta.
Monet mainostoimistojen johtajat uskovat, että onnistuneella markkinoinnilla on myös kansantaloudellisia seurauksia, sillä sen avulla yritykset kasvavat, luovat uusia työpaikkoja ja maksavat yhä enemmän veroja. He pitävät asiakasyritysten kilpailukyvyn ja markkinointiosaamisen kehittämistä merkittävänä osana mainosalan yhteiskunnallista vastuuta.
Mainonta heijastelee, ei ohjaa
– Mainosalan ammattilaiset pitävät muutoin yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiaan kapeina. Mainosalalla uskotaan, että mainonta pikemminkin heijastelee yhteiskuntaa kuin ohjaa sitä, sanoo tutkimushankkeen johtaja, valtiotieteiden tohtori Nando Malmelin.
Mainosalan johtajat eivät usko, että mainonta vaikuttaisi muita mediaesityksiä enemmän kansalaisten arvojen kehittymiseen tai yhteiskunnallisten ilmiöiden muodostumiseen.
Media-alan johtajat uskovat, että nykyajan mediayrityksillä on edelleen merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviä. Koveneva kilpailu mediamarkkinoilla korostaa kuitenkin nopeasti osoitettavaa taloudellista tulosta mediayrityksen päämääränä, jolloin muut yhteiskunnallisen vastuun ulottuvuudet jäävät usein taka-alalle.
Keskustelu sisäänpäin kääntynyttä
Mainonnan ammattilaiset eivät juuri ota osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mainosalalla käytävä keskustelu on alan asiantuntijoiden mukaan pinnallista ja sisäänpäin kääntynyttä. Itsekeskeinen ammattikulttuuri on mainosalalle tyypillistä myös kansainvälisesti, kuten tutkimuksissa on todettu.
Mainonnan asiantuntijat eivät ole erityisen huolestuneita toimintansa yhteiskunnallisista seurauksista, vaikka esimerkiksi kansalaisjärjestöt, viranomaiset ja poliitikot kohdistavat mainonnan etiikkaan toistuvasti kritiikkiä. Yhteiskunnalliset teemat koskettavat mainonnan ammattilaisia ensisijaisesti silloin, kun ne ovat merkittävässä asemassa asiakasyritysten strategiassa. Mainonnan ammattilaiset kokevat kantavansa yhteiskunnallista vastuuta myös siten, että mainostoimistot tarjoavat mainonnan suunnittelua yhteiskunnallisille järjestöille kustannuksetta tai merkittävästi tavallista halvemmalla.
Lisätietoja:
Turun kauppakorkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
projektijohtaja Nando Malmelin
040 524 8094, nando.malmelin(a)tse.fi