Vertailevia tutkimuksia valtio-, sektori- ja tuotetasolla
Tutkimushankkeen tarkoitus oli arvioida ja kehittää ekotehokkuuden arviointimenettelyjä ja -metodeja. Hanke pohjautui Johannesburgin ympäristökokouksen (2002) Kulutus- ja tuotantotapojen muutos - 10-vuotisohjelmaan (WSSD –prosessi). Hankkeen tavoitteena oli luoda systemaattinen tuotanto- ja kulutustapojen ekotehokkuuden arviointimalli. Hankkeessa tutkittiin tuotanto- ja tuoteketjuja niiden koko elinkaaren osalta mikro- ja makrotasojen näkökulmista. Tutkimushankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2003-2004 ja toinen vaihe vuosina 2005-2006.
Hanke kohdistuu erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- Millaisia ekotehokkuuden käsitteellisiä määritelmiä ja ajatusmalleja sekä arviointimenettelyjä on olemassa?
- Millaiset ekotehokkuuden arvioinnin menettelyt ja menetelmät olisivat parhaiten sovellettavissa yritystasolla?
- Miten ekotehokkuusajattelua voidaan integroida yritysten strategiseen suunnitteluun?
- Miten mikro- ja makrotason ekotehokkuuden indikaattorit voisivat muodostaa koherentin arviointikokonaisuuden?
- Millä edellytyksillä Suomesta voi tulla ekotehokas informaatioyhteiskunta?
Hankkeen toteuttajia olivat tutkimusryhmät Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta (hankkeen koordinaattori), Tampereen teknillisen yliopiston Bio- ja ympäristötekniikan laitokselta, Tilastokeskuksesta ja Teknillisen korkeakoulun Koulutuskeskus Dipolista. Hankkeen rahoitti Teknologian kehittämiskeskus (TEKES).
Hankkeen kansainvälisiä yhteistyöosapuolia olivat: Sustainable Information Technology Unit (EMPA), Factor 10 Institute, Wuppertal Institute / Eco-efficiency and Sustainable Enterprises ja Sustainable Europe Research Institute (SERI).
Hankkeen suomalaisia yritysyhteistyöosapuolia olivat TeliaSonera Oyj, ICT Turku Oy, Rautaruukki Oyj, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen kaupungin liikennelaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Nokian Renkaat Oyj.
Lisätietoja:
> Tulevaisuuden tutkimuskeskus