Samanaikaisesti, kun oppimiskäsitykset, niihin liittyvät uskomukset, tulevaisuudenkuvat ja käsitys tiedosta ovat muuttumassa, myös oppimisen välineet ja oppimisympäristöt muuttuvat tietoyhteiskunnan murroksen myötä. Selviytyäkseen yhä voimakkaammista oppimisen haasteista myös oppija/tutkija/opettaja/opetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaava joutuu muuttumaan, mutta tämä muutos ei saisi tapahtua sattumanvaraisesti ja ilman kauaskantoista ja tulevaisuussuuntautunutta harkintaa. Sen vuoksi tässä tilanteessa tarvitaan yhä enemmän tietoa tieteellisen tiedon prosessien kehittämisestä ja kehittymisestä ihmisen odotusten, kognitiivisten taitojen ja oppimiskyvyn, muuttuvan yhteiskunnan tarpeiden ja tavoitteiden näkökulmista.
Suomen Akatemian vuosina 2003-2004 rahoittamassa tutkimushankkeessa selvitettiin sosiologisesta ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta oppijan, oppimisen ja opetuksen tulevaisuudenkuvia.
Keskeiset tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
- Millaisiin tulevaisuutta koskeviin toiveisiin, pelkoihin, odotuksiin, uskomuksiin ja oppimiskäsityksiin oppimisen ja koulutuksen suunnittelu, päätöksenteko ja tavoitteenasettelu perustuvat?
- Miten nämä uskomukset ja käsitykset näkyvät opetuksen nykykäytännöissä?
- Poikkeavatko toisaalta oppimisen ja koulutuksen eri tasoilla toimivien viranomaisten ja toisaalta opettajien tulevaisuudenkuvat toisistaan?
- Millaisia ovat eri toimijoiden tulevaisuudenkuvien sisäiset ja väliset jännitteet?
Keskeiset tutkimuskysymykset liittyivät käsityksiin koulutuksen ja oppimisen merkityksestä, koulutuspolkujen valinnasta, työelämään ja työhön suuntautumisesta ja opetustehtävän toteuttamisesta tulevaisuuden haasteiden ja vaihtoehtojen valossa. Tutkimuksissa perehdyttiin mm. siihen, millaisena opetustehtävän yhteiskunnallisesta suunnittelusta vastaavien virkamiesten ja päätöksentekijöiden oppimista koskevat tulevaisuudenkuvat ja näkemykset (kuten esim. elinikäinen oppiminen, life-long learning, life-wide learning, eLearning ym.) heijastuvat käytännön tason toteutukseen ja millaisia mahdollisia ristiriitoja ja jännitteitä tässä nousee esiin. Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten nämä uskomukset ja käsitykset näkyvät niin nykykäytännöissä kuin tavoitteenasetteluissa ja päätöksenteossa.
Tutkimuksen teoreettinen perustana toimi Anita Rubinin tulevaisuudenkuvia koskevassa aikaisemmissa tutkimuksissa kehitetty ajatus tulevaisuudenkuvien merkityksestä päätöksenteon ja valintojen vaikuttavana elementtinä. Tutkimus toteutettiin haastattelujen ja kyselyjen avulla ja menetelmänä käytettiin Hoikkalan lähiluvun otetta.
Lisätietoja:
Anita Rubin
Vanhempi tutkija
Puh. (02) 4814 533
anita.rubin@tse.fi
> Tulevaisuuden tutkimuskeskus