TSE Entre on yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan uudistaja ja kehittäjä, joka on alallaan Suomen johtava ja kansainvälisesti aktiivinen. Painopistealueen osaamisalueita ovat kasvu, perheyrittäjyys, akateeminen yrittäjyys ja sisäinen yrittäjyys sekä yrittäjyyspolitiikka. Osaamisalueillamme toteutamme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa korkeatasoisia ja innovatiivisia tutkimushankkeita sekä koulutus- ja kehittämishankkeita.
Kerromme tällä bulletinilla tutkimustuloksista. Kiinnostuneet saavat lisätietoa yhteyshenkilöiltä puhelimitse tai sähköpostilla
etunimi.sukunimi(a)tse.fi.
Tutkimustuloksia
Ajankohtaista
Tutkimustuloksia
Innovatiivista ja kasvuhakuista uutta yritystoimintaa Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa
Suomi sijoittuu yrittäjyysaktiivisuudessa globaalisti keskitason yläpuolelle. Aikuisväestössä on Suomessa melko paljon yrittäjiä ja uusien yritysten selviytymisaste on korkea. Innovatiivista, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävää uutta yritystoimintaa Suomessa on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa yrittäjyyden edistämisen tulisi kohdistua enemmän sisällölliseen kehittämiseen kuin yritysten lukumäärän kasvattamiseen. Tulokset ilmenevät yli 40 maan yrittäjyysaktiivisuutta kartoittavasta Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimuksesta, jonka Suomen osuuden on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö sekä Euroopan aluekehitysrahasto ja sosiaalirahasto ja jonka on toteuttanut Turun kauppakorkeakoulu. Kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimuksen mukaan yli 20 prosentilla suomalaisesta aikuisväestöstä on yrittäjyyskokemuksia jossain vaiheessa omaa työuraansa. Vuonna 2007 Suomen aikuisväestöstä noin 14 prosenttia toimi yrittäjänä. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi sijoittuu toiseksi Islannin jälkeen ja kaikkien 42 tutkitun maan joukossa 18. sijalle USA:n vanavedessä. Vuonna 2007 aikuisväestöstä lähes 7 prosenttia oli aktiivisesti aloittamassa yritystoimintaa.
– Suomeen näyttäisi syntyvän verraten paljon uusia yrityksiä. Myös naisten yrittäjyys on noussut tasaisesti 2000-luvulla. Sen sijaan uusien yritysten kasvuvalmiudessa ja yrittäjien luottamuksessa omiin yrittäjätaitoihinsa on parannettavaa. Tähän haasteeseen yrityspalvelujärjestelmämme tulisi pystyä vastaamaan, toteaa työministeri Tarja Cronberg.
Uusien ja vakiintuneiden yrittäjien kasvuhakuisuus on huomattavan vähäistä
Suomessa varhaisvaiheen yrittäjyydestä vain noin 11 prosenttia on voimakkaan innovatiivista uutta yritystoimintaa. Osuus on selvästi Pohjoismaiden alhaisin. Myös uusien ja innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kysyntä on Suomessa alhaisella tasolla. 12 vertailumaan joukossa Suomi sijoittuu kuluttajien innovaatioluottamusta mittaavalla indeksillä 11. sijalle. Lisäksi uusien ja vakiintuneiden yrittäjien kasvuhakuisuus on Suomessa huomattavan vähäistä. Suomessa nopean kasvun odotuksia omaavia yrittäjiä on vain noin kolmannes Tanskaan, Islantiin ja Ruotsiin verrattuna. Yritysten alhaiset kasvuodotukset ovat haasteellista Suomen työllisyyskehitykselle.
Kaikissa GEM maissa lähes puolet yrittäjyysaktiviteetista – sekä varhaisvaiheen että vakiintuneesta yrittäjyysaktiviteetista – on mukana ulkomaan vientitoiminnassa. Suomessa yrittäjyysaktiviteetista kaksi kolmannesta toteutuu vain kotimaisilla markkinoilla ja Pohjoismaisessa vertailussa Suomi onkin yksi vähiten kansainvälistyneitä maita vientitoimintaa harjoittavien yritysten osuudella arvioituna.
– Kasvuyrittäjyyden näkökulmasta on varsin haasteellista, että innovatiivisia tuotteita ja palveluja tarjoavat yritykset eivät ole välttämättä muita kansainvälisempiä, sanoo professori Anne Kovalainen.
– Lisäksi Suomessa on suhteellisen vähän yrityksiä, joiden toiminta keskittyy ensisijaisesti kansainvälisille markkinoille.
Yrittäjyyteen sitoutuminen vähäistä
Riskinottovalmiudet ja sitoutuminen yrittäjyyteen ovat Suomessa verraten matalalla tasolla. Sitoutuminen yrittäjyyteen on Suomessa useiden muiden Pohjoismaiden tapaan usein tilapäistä tai osittaista. Alkavasta yrittäjyydestä noin 40 prosenttia on Suomessa osa-aikaista.
– Tapa- ja osa-aikayrittäjyys mahdollistavat yksilön toimeentulon joustavan organisoinnin. Monet näistä yrittäjistä eivät ole kuitenkaan merkittävän sitoutuneita toiminnan kasvattamiseen, mikä osaltaan näkyy myös yrittäjyyden alhaisena kasvu- ja innovaatiosuuntautuneisuutena, toteaa professori Jarna Heinonen.
– Suomen laadukkaalla innovaatio- ja yrityspalvelujärjestelmällä näyttäisi siten olevan liian vähän potentiaalisia kasvu- ja innovaatiohaluisia yrittäjiä palveltavanaan. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää vahvistaa yksilöiden yrittäjätaitoja ja luottamusta omiin kykyihin sekä edistää sellaista yrittäjyyskulttuuria, joka kannustaa rohkeuteen ja luovuuteen, ja jossa epäonnistumiset nähdään investointeina osaamiseen ja muutokset koetaan mahdollisuuksiksi linjaa Heinonen.
GEM-tutkimusta varten haastellaan Suomessa vuosittain noin 2000 aikuisväestöön kuuluvaa sekä noin 50 asiantuntijaa. Suomea koskevan Global Entrepreneurship Monitor – 2007 Report Finland -tutkimuksen voi tilata Turun kauppakorkeakoulusta sähköpostitse osoitteella kristiina.baarman(a)tse.fi. Kansainvälinen GEM 2007 -tutkimus on julkaistu internetissä osoitteessa http://www.gemconsortium.org/.
Lisätiedot:
Professori Anne Kovalainen, puh. 050 5027 022, sähköposti: anne.kovalainen(a)tse.fi
ma. Professori Jarna Heinonen, puh. 050 5631 713, sähköposti: jarna.heinonen(a)tse.fi
Erikoistutkija Pekka Stenholm, sähköposti: pekka.stenholm(a)tse.fi
Tutkija Tommi Pukkinen, (02) 481 4474, sähköposti: tommi.pukkinen(a)tse.fi
Perheyrityksen uusi kuva – pehmeän kuoren alla kova ydin?
Turun kauppakorkeakoulun yrittäjyyden tutkimusryhmä, TSE Entre, esittelee tässä KTT Pekka Stenholmin toimittamassa teoksessa perheyrittäjyystutkimuksen tuloksia keskusteluineen ja johtopäätöksineen. Teoksessa tarkastellaan toisaalta perheyritysten ’kovana pintana’ niiden liiketoimintaulottuvuutta, erityisesti kasvua ja innovatiivisuutta sekä ’pehmeämpänä ytimenä’ omistajuutta ja arvoja. Pohdinnoissaan tutkijat päätyvät siihen, että asia voi olla yhtä hyvin toisin päin: perheyritysten kovan ytimen muodostavat arvot ja omistajuus, jotka tuovat oman vivahteensa yrityksen liiketoimintaan. Oleellista tutkimuksen perusteella on, kuinka kova ja pehmeä perheyrityksissä yhdistyvät menestyksekkäällä tavalla.
Teos on tarkoitettu perheyrittäjille, konsulteille ja kehittäjille, yrittäjyyspoliittisille päätöksentekijöille ja muille perheyritysten parissa työskenteleville, jotka haluavat ymmärtää perheyritysten toimintaa. Tutkimus on jatkoa tutkimusryhmän aiemmalle perheyritystutkimukselle ja se laajentaa teoksessa ”Quo vadis, suomalainen perheyritys?” luotua kuvaa perheyrittäjyydestä.
Kirjoittajina on joukko perheyrittäjyyden ja yrittäjyyden asiantuntijoita: ma. professori Jarna Heinonen, KTT Kirsi Kostia, KTM Arto Kuuluvainen ja KTT Pekka Stenholm Turun kauppakorkeakoulusta sekä KTT Krista Elo-Pärssinen Perheyritysten liitosta.
Kirjan voi tilata Turun kauppakorkeakoulusta sähköpostitse osoitteella kristiina.baarman(a)tse.fi
Työympäristön ja työnjaon muutokset yrityksissä mahdollistavat osatyökykyisten työllistymisen avoimilla työmarkkinoilla
TSE Entre on mukana itävaltalaisen KMU Forschung tutkimuslaitoksen koordinoimassa hankkeessa, jossa etsitään Euroopan alueelta hyviä käytäntöjä, jotka tukevat osatyökykyisten työssä selviytymistä yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Hanketta varten kartoitetaan myös yrityksille tarjolla olevat tukimuodot, joilla voidaan kompensoida fyysisen työympäristön tai työn uudelleenorganisoinnin aiheuttamia kustannuksia työpaikoilla, joihin osatyökykyisiä työntekijöitä on palkattu.
Monilla aloilla työvoimapula on tosiasia, ja osatyökykyisten joukossa on paljon avoimille työmarkkinoille haluavia ja kykeneviä. Hankkeessa tehdyissä yrityshaastatteluissa on tähän mennessä tullut ilmi, että silloin kun sopiva työ ja työntekijä kohtaavat, sekä työnantaja että työntekijä ovat tilanteessa voittajia. Työympäristöä, tehtäväjakoa tai työaikoja on kuitenkin jouduttu usein mukauttamaan siten, että työntekijän vamman tai sairauden aiheuttamat rajoitteet voidaan kiertää. Vastapainoksi työnantaja saa usein hyvin motivoituneen työntekijän ja myös työyhteisön monimuotoistuminen tuo ryhmätasolla positiivisia vaikutuksia.
Nyt käynnissä olevassa hankkeessa hyödynnetään vuodesta 2000 lähtien Entressä kerättyä tieto-taitoa. Yksikössämme on seurattu tuosta lähtien osatyökykyisten työmarkkinoita yrittäjyyden näkökulmasta sekä heidän työllistämistään erityisesti sosiaalisissa yrityksissä (hankkeet ”Sosiaalisen yrityksen suomalainen malli” sekä ”Sosiaalisten yritysten edistämiseen liittyvät käytännöt ja politiikat Euroopassa”).
Providing reasonable accommodation for persons with disabilities in the EU -hankkeen rahoittaa Euroopan komissio.
Lisätietoja:
Satu Aaltonen, projektitutkija, (02) 481 4512, satu.aaltonen(a)tse.fi
Ajankohtaista
Jarna Heinonen yrittäjyyden ma. professoriksi
Turun kauppakorkeakoulun hallitus on nimittänyt KTT, dosentti Jarna Heinosen liiketaloustiede, yrittäjyyden professorin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.5.2008–30.4.2011. Professori Heinosen tutkimusalueena on erityisesti sisäinen yrittäjyys, kasvu- ja perheyrittäjyys, yrittäjyyden kouluttaminen sekä yrittäjyyden edistäminen. Heinonen jatkaa yrittäjyyden tutkimusryhmän, TSE Entren johtajana.
Jarna Heinonen on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1989 ja kauppatieteiden tohtoriksi vuonna 1999.
Professori Heinonen on valmistuttuaan toiminut Tavoite-Auto Oy:ssä toimistopäällikkönä ja kehityspäällikkönä. Hän aloitti tutkijana Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 1992, jonka jälkeen hän on työskennellyt erilaisissa tutkimus- ja koulutustehtävissä Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, muun muassa TSE Entren (aiemmin PK-Instituutti) johtajana, laitoksen ma. johtajana ja professorina sekä Johtamiskoulutusinstituutin ma. johtajana. Lisäksi Heinonen on toiminut Turun kauppakorkeakoulun Johtamisen laitoksella ma. professorina ja työskennellyt vierailevana tutkijana Iso-Britanniassa Kingstonin yliopistossa, Small Business Research Centressä.
Lisätietoja:
professori Jarna Heinonen, puh. (02) 481 4577, jarna.heinonen(a)tse.fi
Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä Turussa 11.6.2008
Yrittäjien suosimaa Eurooppalaista Yrittäjyyden Päivää eli EDEä vietetään Turussa jo kuudennen kerran kesäkuussa. Tänä vuonna teemana on ”Kasvua EDEssä!” ja teeman mukaisesti päivän aiheet käsittelevät yrittäjyyskasvatusta, kansainvälistymistä ja kasvun reseptejä. Teemat liittyvät kiinteästi myös TSE Entren osaamisalueisiin, joten tutkijoitamme on mahdollisuus tavata niin EDE-Yrityspuistossa kuin Porinapöydissä.
EDE-päivän avausosiossa Turun kauppakorkeakoululla puhuvat Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Pirkko Keskinen, toimitusjohtaja Toivo Sukari Maskun Kalustetalo Oy ja Ideapark ja uudesta työ- ja elinkeinoministeriöstä tervehdyksen tuo valtiosihteeri Mikko Alkio.
Täysin uutena yrityksiä konkreettisesti hyödyttävänä asiana päivän ohjelmassa on EDE-Yrityspuisto, jossa yritykset saavat räätälöityjä ohjeita eri alojen asiantuntijoilta. EDE huipentuu iltajuhlaan, jossa noin tuhannen vieraan voimin nautitaan herkkuja, tavataan tuttuja ja palkitaan parhaita yrityksiä.
Seuraavana päivänä 12.6. jatkuu kansainvälinen business-to-business osio, joissa yrityksillä on mahdollisuus solmia suoria kontakteja esimerkiksi potentiaalisiin vientikohteisiin.
Lisätiedot ohjelmasta: www.edeturku.fi Ilmoittautuminen päättyy 30.5.2008.
Urheiluyrittäjyyden ja urheilujohtamisen koulutus tarjoaa Turun seudun urheiluseuroille mahdollisuuden toimintansa kehittämiseen
Syksyllä 2007 Turun kauppakorkeakoululla toteutettiin yksi Suomen ensimmäisistä urheiluyrittäjyyteen ja urheilujohtamiseen keskittyvistä korkeakoulutasoisista kursseista. Kurssin kuluessa opiskelijat laativat liikuntaa sivuavat liiketoimintasuunnitelmat sekä toteuttivat tarvelähtöisiä projektitöitä paikallisille urheiluseuroille. Projektityön aiheet liittyivät mm. vapaaehtoistyövoiman sitouttamiseen, huippu-urheilijoiden brändäykseen sekä yritysyhteistyön kehittämiseen.
Kurssi saa jatkoa syksyllä 2008. Jos tunnet, että edustamallasi urheiluseuralla on tarvetta kehittää toimintaansa ja sinulla on mielessäsi jokin projektityöksi mahdollisesti soveltuva aihe, niin ota yhteyttä kurssin toteuttamisesta vastaavaan Arto Kuuluvaiseen (02) 4814 546
Yrityskasvu ei ole sattumaa: Innovatiivisilla, kansainvälisille markkinoille tähtäävillä ja useamman yrittäjän tiimiyrityksillä on muita suurempi todennäköisyys kasvaa. Jos yrityksessä ei tavoitella kasvua, myös toteutunut kasvu myöhemmin on hyvin epätodennäköistä.
Lähde: Mäki, Katja & Hytti, Ulla (2008) “Pitching Out the Lost Cases” – A Longitudinal Study of the Precedents of Non-Growth of Recent Incubator Graduates". Tutkimuspaperi esitetään konferenssissa tulevana kesänä; ICSB 2008 World Conference, Halifax, Kanada. 22–25.6.2008).
Kasvuyrittäjien näkökulmasta kasvu saavutetaan toimien, ei suunnitelmien, kautta. Käytännössä kasvu on esimerkiksi uusien toimipisteiden avaamista: jos yritys avaa yhden tai kaksi vuodessa, on se viiden vuoden kuluttua jo kasvanut merkittävästi. Kasvu sinänsä ei ole itseisarvo, vaan välttämättömyys olemassaolon tai kilpailuedun säilyttämiseksi tai väline yrittäjän henkilökohtaisen kiinnostuksen ylläpitämiseen.
Lähde: Hytti, Ulla & Heinonen, Jarna & Paasio, Kaisu (2008) "Generating a Case for Growth: discourse analysis of the entrepreneurs’ accounts on growth". Tutkimuspaperi esitetään konferenssissa tulevana kesänä; ICSB 2008 World Conference, Halifax, Kanada. 22. – 25.6.2008.
Kasvuyrittäjyyttä voidaan tukea koulutus- ja kehittämisohjelmilla, jotka sekä motivoivat yritystä kasvamaan että tukevat yrittäjän ja yrityksen mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyä sekä markkinoiden tuntemusta. Hyviä tuloksia voidaan saada aikaan nimenomaan monipuolisilla koulutusmuodoilla, joissa yrityskohtaiset tarpeet ja lähtökohdat huomioidaan tukitoimenpiteiden joustavuudella.
Lähde: Lamminpää, Kirsi (2008) "Training for Growth – A Study of a Growth Programme for SMEs". Tutkimuspaperi esitetään konferenssissa tulevana kesänä; ICSB 2008 World Conference, Halifax, Kanada. 22. – 25.6.2008.
Yritysjohdon kasvuhalun lisäksi yrityksen kasvu vaatii toimintaa. Yrityksen nykyisten toimintamallien uudistaminen ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat eräitä tekijöitä, jotka lisäävät yrityksen kasvumahdollisuuksia. Lisäksi toimintamallien uudistaminen vahvistaa myös yritysjohdon alkuperäisen kasvuhalun vaikutusta kasvuun.
Lähde: Stenholm, Pekka (2008) “From an Intention to Realized Firm Growth? The Moderating Role of Innovativeness in this Relationship” Tutkimuspaperi esitetään tutkimuskonferenssissa: ICSB 2008 World Conference, Halifax, Kanada. 22.–25.6.2008
Kasvuyritykset toimivat selvästi muita yrityksiä dynaamisemmin. Kasvuyritykset etsivät ja havaitsevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia muita yrityksiä useammin. Samoin kasvuyritykset ovat muita yrityksiä aktiivisempia uudistamaan yrityksen resursseja sopeutuakseen markkinoiden muutokseen.
Lähde: Kuuluvainen, Arto, Pukkinen, Tommi & Stenholm, Pekka (2008) “Do Growth Firms Grow in a Particular Way or Do They Just Grow? A Study on Dynamic Capabilities, Entrepreneurial Process and Firm Performance.” Tutkimuspaperi esitetään konferenssissa tulevana kesänä: ICSB 2008 World Conference, Halifax, Kanada. 22.–25.6.2008