Tutkimustuloksia
Yrittäjyys on mahdollinen ja peräti houkuttelevakin valinta työuralla nuorten ja ikääntyneiden keskuudessa. Yrittäjänä toimivat ovat pääosin tyytyväisiä valintaansa. Näin todetaan 25.11. julkaistussa Elisa Akolan, Jarna Heinosen, Anne Kovalaisen ja Katri Suvannon tutkimuksessa Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa – tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet.
Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä yksilön työuran osana erityisesti nuorten (18–29-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) keskuudessa. Yrittäjien osuus on suurin 30–54-vuotiaiden keskuudessa. Heistä lähes joka kymmenes toimii yrittäjänä. Yrittäjien osuus on alhaisin nuorten ikäryhmässä, josta noin kaksi prosenttia toimii yrittäjänä. Ikääntyneistä yrittäjien osuus on viisi prosenttia.
Yrittäjyys muotoutuu tapauskohtaisesti riippuen esimerkiksi yksilön motiiveista, elämäntilanteesta ja kasvuhalusta. Tutkijoiden mukaan on tarvetta kehittää eläke-, työ- ja sosiaalipoliittisia järjestelmiä joustavammaksi, jotta ne tukevat paremmin erilaisia siirtymiä työuran molemmissa päissä.
– Järjestelmien tulisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin tukea näitä siirtymiä työuran molemmissa päissä. Se on tärkeää työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Järjestelmät eivät nykyisellään tue esimerkiksi sivutoimista yrittäjyyttä. Aktiivinen sivutoiminen yrittäjyys tarjoaa yksilölle parhaiten joustavan keinon työmarkkinoilta poistumiseen, työministeri Tarja Cronberg totesi tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.
Yrittäjäksi siirrytään tyypillisesti yksityisen sektorin palkkatyöstä. Nuorista yli puolella on ennen yrittäjyyttä kokemusta palkkatyöstä, mutta noin joka kymmenes siirtyy yrittäjäksi opiskelun jälkeen. Ikääntyneiden keskuudessa yrittäjäksi siirtyminen julkisen sektorin palkkatyöstä kuntasektorilta on lisääntynyt. Työttömyys ei muodosta missään ikäryhmässä merkittävää reittiä yrittäjyyteen.
Osalle nuorista yrittäjyys toimii reittinä työelämään. On ammattiryhmiä, kuten kääntäjät, tulkit ja freelance-journalistit, joissa yrittäjyys nähdään alaan kuuluvana, yleisenä tapana työllistyä. Tässä joukossa yrittäjyys on usein suhteellisen organisoimatonta liiketoimintaa, jolla pyritään mahdollistamaan ammatinharjoittaminen alalla, johon oma koulutus on valmentanut.
Sivutoiminen yrittäjyys on hyvä vaihtoehto ikääntyville
Vanhemmalla iällä yrittäjäksi ryhdytään harkitummin, ja toiminta myös organisoidaan useammin perustamalla uusi yritys, ei ainoastaan myymällä palveluita yksityisesti, ammatinharjoittajana, kuten nuorten tapauksessa on asianlaita.
Ikääntyneille yrittäjyys voi tarjota tien asteittain pois työelämästä. Erityisesti sivutoiminen yrittäjyys antaa mahdollisuuden jatkaa työelämässä vielä siinäkin vaiheessa, kun kokopäiväinen työnteko ei enää houkuttele tai on käynyt liian raskaaksi. Henkisen jaksamisen näkökulmasta vaiheittainen työelämästä poistuminen voisi helpottaa joidenkin pitkän työuran tehneiden sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen.
Tutkijoiden mukaan sivutoiminen yrittäjyys näyttäytyy erityisesti kokeneiden ja osaavien, usein juuri ikääntyneempien, mahdollisuutena. Lisäksi sivutoiminen yrittäjyys näyttäisi sopivan paremmin joihinkin ammatteihin, esimerkiksi asiantuntijatehtäviin. Joissakin ammattiryhmissä, esimerkiksi korkeasti koulutettujen sekä kääntäjien ja tulkkien keskuudessa sivutoiminen ammatinharjoittaminen voi olla luonteva tapa siirtyä sivutoimisesta päätoimiseen yrittäjyyteen.
Vain harva yrittäjä haluaisi vaihtaa yrittäjyyden kokonaan palkkatyöhön
Nuoret ja ikääntyneet yrittäjät ovat pääosin tyytyväisiä valintaansa. Vain harva haluaisi vaihtaa yrittäjyyden kokonaan palkkatyöhön. Useimmat yrittäjät näkevät myös tulevaisuutensa yrittäjänä. Ikääntyneistä valtaosa uskoo siirtyvänsä lähitulevaisuudessa eläkkeelle, mutta silti kohtuullisen suuri osuus ikääntyneistä näkee yrittäjyyden kuuluvan jollakin tavalla, esimerkiksi sivutoimisena, tulevaisuuteensa myös eläkeiässä.
Yrittäjyys muotoutuu tapauskohtaisesti riippuen esimerkiksi yksilön motiiveista, elämäntilanteesta ja kasvuhalusta. Tutkimuksen perusteella on tarvetta kehittää eläke-, työ- ja sosiaalipoliittisia järjestelmiä joustavammaksi, jotta ne tukevat paremmin erilaisia siirtymiä työuran molemmissa päissä.
Tutkimuksen aineisto koostuu useista, eri kohdejoukkoihin suunnatuista kyselytutkimusaineistoista sekä laajasta Tilastokeskuksen työssäkäynnin pitkittäistilastosta vuosilta 1992–2004. Tutkimus on luettavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja -sarjan painetut julkaisut ovat maksullisia ja niitä myy Edita. Julkaisuja voi tilata sähköpostitse: asiakaspalvelu.publishing(a)edita.fi tai ostaa verkkokirjakaupasta: www.edita.fi/netmarket.
Lisätiedot:
professori Jarna Heinonen
professori Anne Kovalainen
Suomalaisista pk-yrityksistä vain murto-osa näkee luovansa uusia markkinoita. Lisäksi kansainvälisten markkinoiden rooli yrityskasvussa on yllättävän vähäinen. Tämä ilmenee Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre -tutkimusyksikön toteuttamasta Tekes-rahoitteisesta tutkimuksesta, jossa selvitetään pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mekanismeja. Tutkimuksen tuloksia esittelevä Kasvun mekanismit -seminaari järjestettiin Helsingissä tiistaina 9.12.
Tutkimuksessa seurattiin suomalaisten pk-yritysten kasvukehitystä yrityksille suunnatun kahden kyselytutkimuksen avulla vuosina 2003–2006. Seuranta-aineisto sisältää yli 250 yrityksen vastaukset. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä vain noin kaksi prosenttia oli luonut innovaatiotoiminnallaan kokonaan uudet markkinat. Sitä vastoin kolme neljästä yrityksestä kilpailee lähinnä olemassa olevilla markkinoilla.
Suurin osa suomalaisista pk-yrityksistä kasvaa reaktiivisesti markkinoiden ja toimialan kehityksen mukana. Kovinkaan moni pk-yritys ei aktiivisesti hae uusia asiakasryhmiä, markkinoita tai pyri muuten omalla toiminnallaan vaikuttamaan yrityksen kasvuun, esimerkiksi innovaatioiden tai kansainvälistymisen kautta.
– Periaatteena tuntuu olevan, että innovoidaan jos se on selviytymisen kannalta tarpeen. Toisaalta vain harvat yritykset tavoittelevat todella voimakasta kasvua, jolloin ei nähdä myöskään tarvetta uudistuksille. Näyttää, että sitoutuminen innovatiivisuuteen syntyy jo yrityksen perustamisvaiheessa, kommentoi tutkija Tommi Pukkinen.
Yritykset kasvavat kotimarkkinoilla
– Kansainvälistyminen ei ole tärkeä tekijä suomalaisten pk-yritysten kasvussa. Vienti ja liikevaihto kasvoi yhtä aikaa vain seitsemällä prosentilla tutkimuksemme pk-yrityksistä. Kärjistäen voidaan sanoa, että kansainvälisen liiketoiminnan taustalla vaikuttaa kaksi tekijää: tahto ja pakko. Osa yrityksistä kansainvälistyy kasvaakseen, osa selviytyäkseen, toteavat tutkijat Arto Kuuluvainen ja Eriikka Paavilainen.
– Kasvuyritysten tarkastelu yhtenä ryhmänä ei ole järkevää. Erityisesti elinkeinopolitiikassa on tarpeellista tunnistaa päämäärätietoiset ja suhdanteiden mukaan kasvajat, koska kasvua tukevat toimet ovat näillä yritysryhmillä täysin erilaiset, toteaa hankkeen johtaja, professori Jarna Heinonen.
Turun kauppakorkeakoulussa toteutetussa pk-yritysten seurantatutkimuksessa mallinnetaan erilaisia kasvun ja kansainvälistymisen tapoja. Tutkimuksen päämääränä on tuottaa elinkeinopoliittisille toimijoille ja suomalaiselle yrityselämälle toimenpidesuosituksia kilpailukykyisen kasvun tukemiseksi ja edistämiseksi. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu keväällä 2009.
Lisätietoja:
professori Jarna Heinonen
tutkija Arto Kuuluvainen
Heinonen, Jarna - Hytti, Ulla (2008) Enterprising individuals from an entrepreneurial university: entrepreneurship programmes in non-business and business schools. Liiketaloustieteellinen Aikakauskirja (The Finnish Journal of Business Economics), 3/2008, 325-340, Special Issue on entrepreneurship education.
Artikkelissa esitellään neljä eri lähestymistapaa yrittäjyysopintojen toteuttamiseksi kauppatieteissä ja muissa tieteissä. Pääviesti on, että yrittäjyyden ei tarvitse rajoittua uuden marginaalisen aineen tuomiseksi osaksi yliopisto-opintoja vaan yrittäjyys voi tarkoittaa koko yliopiston uudelleenorganisoimista yrittäjyysyliopiston hengessä. Siten schumpeterilainen ajatus yrittäjistä, jotka yhdistelevät resursseja uusin tavoin ja tukevat ”luovaa tuhoa” on siirrettävissä myös yliopistosektorille.
Hytti, Ulla (2008) Entrepreneurship education in different cultural settings and at different school levels. Teoksessa: “The Dynamics Between Entrepreneurship, Environment and Education”, 131-148. Toim: Alain Fayolle ja Paula Kyrö, Edward Elgar Publishing Limited: Cheltenham, UK, Northampton, MA, USA.
Tässä luvussa tarkastellaan yrittäjyyskasvatusta sen sosiaalisessa, kulttuurisessa ja historiallisessa ympäristössä. Yrittäjyyskasvatus ei tapahdu tyhjiössä vaan sen täytyy heijastella kunkin alueen, maan tai yksittäisen koulun ympäristöä. Mikäli oletettu yrittäjyyskasvatuksen kohde on erittäin motivoitunut yrittäjyydestä urana ja suunnittelee yrityksen perustamista niin on järkevää tarjota koulutusta, joka tukee tätä tavoitetta. Vastaavasti jos kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on alhainen, ei ole järkevää tarjota tukea yrityksen perustamiseen vaan keskittyä tietoisuuden ja yrittäjämäisen toiminnan tukemiseen. Toinen tärkeä tekijä on kouluaste: mitä nuorempia oppilaat ovat, sitä enemmän painotus pitäisi olla yrittäjämäisyyden tukemisessa, ei oppilaiden valmentamisessa yrityselämään.
Heinonen, Jarna – Toivonen, Jouko (2008) Corporate entrepreneurs or silent followers? The Leadership & Organization Development Journal, Vol. 29, No. 7, 583-599.
Artikkelissa tarkastellaan sisäisen yrittäjyyden näkökulmasta, miten työntekijöiden asenteet vaikuttavat johdon käyttäytymiseen kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa Suomessa. Tutkimuksen perusteella työntekijäyksilöllä on merkittävä rooli sisäisessä yrittäjyydessä, sillä työntekijän asenteet vaikuttavat myös johdon käyttäytymiseen. Suoraviivainen viestintä organisaatiossa on tällaisen alhaalta ylöspäin tulevan vaikutuksen edellytys. Tutkimustulokset haastavat aiemman sisäisen yrittäjyyden kirjallisuuden, joka korostaa keskijohdon roolia prosessissa. Tämän tutkimuksen perusteella sisäinen yrittäjyys syntyy itseensä luottavien ja tyytyväisten työntekijöiden toimesta, jotka kriittisesti kyseenalaistavat vallitsevat työtavat ja siten katalysoivat sisäistä yrittäjyyttä.
www.emeraldinsight.com/0143-7739.htm
Ajankohtaista
Jatkoaika paperien jättämiseksi:
Renessaince and Renewal of Work, Entrepreneurship & Entrepreneurial Careers – Conference Track EURAM2009 -konferenssissa
Osana Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin -tutkimusohjelmaan kuuluvaa tutkimushankettamme järjestämme erityisen tutkimuskokonaisuuden (trackin) EURAM (European Academy of Management) -konferenssissa ensi keväänä 11. - 14.5.2009 Liverpoolissa, UK. Kokonaisuuden (trackin) teema on ”Renessaince and Renewal of Work, Entrepreneurship and Entrepreneurial Careers”. Toivomme aiheeseen liittyviä tutkimuspapereita eri tieteenaloilta.
Lisätietoa Trackin sisällöstä (pdf).
HUOM! Konferenssijärjestäjät ovat myöntäneet jatkoajan tutkimuspapereiden jättämiseksi 19.1.2009 asti. Alkuperäiseen määräaikaan 5.12.2008 mennessä jätetyistä papereista arviot ja päätökset tehdään kuitenkin aiemmin ilmoitetussa aikataulussa. Löydät lisää tietoa konferenssista sekä siihen liittyvistä käytännönjärjestelyistä osoitteesta www.euram2009.org
Lisätietoja:
professori Jarna Heinonen
dosentti Ulla Hytti
Jenny ja Antti Wihurin rahastolta apuraha yritystoiminnasta luopumisen tutkimukseen
TSE Entressä toteutettava yritystoiminnasta luopumisen syitä ja seurauksia Suomessa tutkiva hanke on saanut 25 000 euron apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta.
Tutkimus lisää tietoa yrittäjien elämästä, luopumistilanteista sekä osaamisen kertymisestä ja hyödyntämisestä uran myöhemmissä vaiheissa. Apurahan turvin syvennetään ymmärrystä ja raportoidaan näistä yrittäjän uran murroskohdista, joista saatiin yleiskuva jo aiemmassa EXIT – Kuka Suomessa luopuu yrityksestään ja miksi? -hankkeessa.
Projektin johtajana toimii professori Jarna Heinonen.
Lisätietoja:
Professori Jarna Heinonen
Projektitutkija Satu Aaltonen