Maaseudun kasvuyrityksistä moni ei ole tähdännyt kasvuun strategisena tavoitteena ja itseisarvona. Keskeinen tekijä erityisesti maatilojen kohdalla on kasvun välttämättömyys kannattavuuden saavuttamiseksi. Maatiloilla kasvu on tarjonnut myös mahdollisuuksia vähentää työn kokonaisvaltaisuutta yrittäjän ja perheen näkökulmasta. Projektitutkija Elisa Akolan mukaan ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaus asettaa myös riman tiettyyn kohtaan: liiketoiminnan on yllettävä tietylle tasolle, jotta ulkopuolisen työntekijän palkat tulevat katetuksi.
Ulkomainen työvoima näyttää olevan maatilojen ja maatalouteen pohjautuvien maaseudulla toimivien yritysten kasvun elinehto. Ulkomaisen työvoiman laajamittainen palkkaus edellyttää yritykseltä kyvykkyyttä sitouttaa uudet työntekijät yritykseen ja alueeseen. Toisaalta käytössä olevien resurssien optimointi suhteellisen edun ja synergiaetujen saavuttamiseksi näyttää olevan yhteinen tekijä usealle tutkimallemme yritykselle kasvun taustalla.
Tutkimuksemme tapauksia yhdistää kyky toimia nopeasti mahdollisuuksiin tarttumiseksi. Yritykset eivät ole jähmettyneet yhteen tuotantosuuntaan tai toimintamalliin, vaan toimintaa on uudistettu toisinaan radikaalistikin. Yhteistä tapauksille on tutkimusjohtaja Ulla Hytin mukaan, että tehdyissä valinnoissa ei ole menty toimialan mukana vaan tietoisesti haastettu ja kuljettu vallitsevaa käsitystä vastaan. Toisinaan tämä on tarkoittanut, että yrityksen valitsema linjaus ei ole tuonut kasvua heti, vaan on vaatinut aikaa ennen kuin toimiala on kehittynyt yrityksen visioimaan suuntaan.
Koska kaikkien tutkittujen yritysten toiminta liittyy jollakin tavalla maatalouteen, luonnonolosuhteiden merkitystä ei voida myöskään ohittaa. Tällä voi olla isokin merkitys esimerkiksi raaka-aineen hintaan. Metsäalan yritysten kohdalla suurten yritysten toiminta joko kaventaa tai luo uusia mahdollisuuksia yrityksille. Muiden yritysten kohdalla kulutustottumusten muutokset tai muutokset asiakasyritysten toimintatavoissa ovat luoneet kasvumahdollisuuksia.
Tutkimuksen tilastoihin perustuvassa osuudessa havaittiin, että toimialoittain tarkasteltuna eri maaseutualueilla kasvu on keskittynyt eri toimialojen yrityksiin. Ydinmaaseudulla yritykset ovat kasvaneet liikevaihdolla mitattuna eritoten sähkö-, kaasu- tai lämpöhuollossa sekä rakennusalan yrityksissä. Harvaan asutulla maaseudulla yritysten kasvu on voimakkainta rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, teollisuudessa sekä taide-, viihde- ja virkistyspalveluissa. Kun tarkastellaan kasvaneita toimialoja ja yksittäisiä kärkikasvuyrityksiä rinnakkain havaitaan, että vaikka toimiala kokonaisuutena kasvaa, eivät kyseisen toimialan yritykset ole yliedustettuina kärkikasvajien listalla. Yritys voi kasvaa toimialan yleistä muutosta vastaan, toteaa tilastokatsauksen tutkimuksessa tehnyt erikoistutkija Pekka Stenholm.
Kasvuyrittäjyyttä ei ole juurikaan liitetty maaseutuyrittäjyyteen tai maatilatalouteen. Varsinkaan maatilataloudesta ei ole ollut tapana puhua edes yritystoimintana saati kasvuyritystoimintana. Maatilataloudessa edelleenkin korostuu perinteen jatkamisen ja pienimuotoisen perhevetoisen toiminnan eetos. Kasvun myötä maatilayrittäjä ikään kuin astuu eri leiriin ja verkosto rajoittuu niukkaan joukkoon muita samanmielisiä yrittäjiä. Kotimaisten rooli- ja toimintamallien puutteesta kertoo niiden hakeminen ulkomailta. Tämä raportti korjaa tätä puutetta, mutta maaseudun kasvuyrityksistä on syytä jatkaa keskustelua ja tehdä niitä näkyväksi eri tavoin.
Maaseudun kasvuyritykset yhteiskunnan voimavarana -tutkimushankkeen (2010–2011) tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa maaseudun kasvuyrityksistä, niiden kasvuprosesseista ja niihin liittyvistä haasteista. Tutkimuksessamme keskityimme erityisesti ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla sijaitseviin kasvuyrityksiin, sillä näissä kasvuun liittyvät kysymykset ovat vähemmän tutkittuja. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdenlaista aineistoa: tilastokatsausta ja tapaustutkimusta. Tapaustutkimukseen valittiin mukaan kuusi maatilaa ja muuta yritystoimintaa harjoittavaa yritystä. Tutkimus toteutettiin Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.
”Vastavirtaan kulkijat”: Tutkimus maaseudun kasvuyrityksistä -tutkimusraporttia voi tilata Turun yliopiston kauppakorkeakoulun TSE Entrestä sähköpostitse osoitteella kristiina.baarman(a)utu.fi.
Raportin hinta on 17,00 euroa + postituskulut.
Lisätietoja tutkimuksesta antavat projektitutkija Elisa Akola, tutkimusjohtaja Ulla Hytti ja erikoistutkija Pekka Stenhom.